Tulevaisuus Distanssin keskustelutilaisuudessa

Eilen, keskiviikkona 10.12.2014 järjestettiin Distanssi-hankkeen keskustelutilaisuus, joka oli samalla hankkeen lopputapahtuma. Ennen tilaisuuden päättänyttä MOOCiin menevä nuorisotyö -mikrokirjan julkistustusta pidettiin Learning Cafe, jossa osallistujat pohtivat MOOCeihin liittyviä asioita eri näkökulmista. Olin itse fasilitaattorina pöydässä 4, jossa käsiteltiin tulevaisuutta.

Osallistujien näkemyksiä MOOC-tulevaisuueen liittyen

Ensimmäinen ryhmä keskusteli muun muassa nuorisoalan MOOCin käytännön kysymyksistä, esimerkiksi kenen kaikkien tulisi suorittaa kurssi, annetaanko kurssista todistus, kuka todistuksen myöntää, mikä on riittävä osaaminen ja miten osaaminen mitataan?

Aihepiirin jatkuva muutos tekee sisältöjen toteuttamisesta vaikeaa, kun tarkkaan kuvatut ohjeistukset vanhenevat nopeasti. Pitäisikö siis käsitellä aiheita yleisemmin, esimerkiksi mediatuotannon tai musiikin kautta.

Ongelmanratkaisuun perustuva oppimismalli nähtiin keskeisenä, eli opeteltavien asioiden tulisi nousta suoraan koulutettavien arjesta ja todellisista osaamistarpeista. MOOCin etuna nähtiin mahdollisuus saada ympräri Suomea olevia nuorisotyöntekijöitä keskustelemaan keskenään ja jakamaan ajatuksia. Olisi myös mahdollista saadaa eri tahojen (esim. seurakunnat & kunta) nuorisotyöntekijät vuorovaikutukseen keskenään. Myös moniammatillinen näkökulma voisi avata MOOC-kurssiin kiinnostavia näkökulmia.

Toinen ryhmä näki MOOCin uhkana luovuuden ja henkilökohtaisuuden katoamisen oppimisesta, kun kurssi rakennetaan palvelemaan massoja. Myös toinen ryhmä korosti aitoa työelämälähtöisyyttä koulutuksen lähtökohtana. MOOCin mahdollistama kansainvälinen näkökulma herätti kiinnostusta. Osallistujapiirin laajentaminen Suomen rajojen ulkopuolelle voisi tuoda laajempaa näkökulmaa ja kiinnostavaa vuorovaikutusta. Samalla todettiin, että pelkkä sisältöjen kääntäminen englanniksi ei riitä kansainvälisen MOOCin tekemiseen, vaan tarvetta on kulttuuriselle osaamiselle ja valmiille tiedolle eri maiden nuorisotyöstä.

Tärkeänä koettiin myös, että nuoret pitäisi saada mukaan kurssille ja ainakin suunnitteluun, jolloin päästäisiin todella näkemään, mitä nuoret digitaalisilla välineillä tekevät.

Kolmas ryhmä koki Distanssin tuloksissa lueteltujen MOOC-oppimistehtävien kirjon vanhanaikaisena. Monivalintatehtävät ja vastaavat ovat varsin perinteisiä tapoja testata osaamista. Nyt voisi olla aika keksia jotain aivan uutta lisäarvoa oppimiseen.

MOOCin lisäarvona myös tämä ryhmä näki laajan osallistujakirjon, joilloin nimen omaan muut osallistujat ja heidän välinen vuorovaikutus ovat se asia, joka tekee MOOCista kiinnostavan. Siis oppimista vertaisryhmältä tulisi korostaa kurssia suunniteltaessa.

Neljäs ryhmä kiinnitti huomiota kurssin konseptoimiseen, eli miten kurssi rakennetaan houkuttelevaksi siten, että se aidosti kiinnostaisi massoja. Puhuttiin erikoistumisen tarpeesta, tarpeesta löytää oma erityisvahvuus. Myös kyky työskennellä monialaisesti nousi keskusteluun nuorisotyön osaamista pohdittaessa.

Viimeisenä ajatuksena tuli esiin tarve nähdä, millaisia ovat tulevat sukupolvet. Eli jos nykyisiä nuoria on kuvattu ”pelaajasukupolvena”, millainen on seuraava sukupolvi, jolle digitaalisuus on yhä luonnollisempi ja erottamaton osa arkea. Millaista koulutusta nuorisoala kaipaa, että tämän nousevan sukupolven kanssa kyetään toimimaan tasavertaisest?

Couseran käytettävyys

Suoritin useita kursseja Couseran kautta, koska se oli mielestäni yksinkertainen ottaa haltuun ja visuaalisesti hyvin miellyttävä. Coursera tarjoaa eritasoisia sekä eripituisia kursseja ja mikä parasta kurssit ovat ilmaisia. Courseralla on myös heikkouksia, joten tässä lista puolesta ja vastaan.

Couseran vahvuudet:

– Laaja tarjonta

– Ilmainen kurssitodistus

– Mahdollista opiskella muilla kielillä

Courseran heikkoudet:

– Kurssien laatu voi vaihdella laidasta laitaan

– Kaikilta kurssilta ei ole mahdollista saada todistusta

– Kurssit eivät ole loogisessa järjestyksessä

Tänä päivänä netissä on tarjolla paljon verkkokursseja. Coursera on kuitenkin johtavassa asemassa ja sillä on laaja tarjonta sekä paljon käyttäjiä. Vaikka verkkokurssi tarjoaja Courseralla on haasteita, toimii se edellä kävijänä MOOC:ien palvelun tarjoajana.

MOOCien pedagoginen sisältö – Coursera

Kurssin luennoitsijat olivat innostavia ja he tekivät kurssista mielenkiintoisen. Valitsemani kurssit liittyivät markkinointiin ja tästä aiheesta löytyi todella paljon eri näkökulmista tehtyä videoita. Kurssin videot ovat teemoitettuja ja jokaisen teeman loputtua on mahdollista suorittaa testi, jolla hahmottaa miten paljon asioita on sisäistänyt. Joillakin kursseista on myös mahdollista osallistua reaaliaikaiseen keskusteluun kurssin sisällöstä sekä luennoitsijoiden, että osallistujien kanssa. Videoiden kestot eivät ole liian pitkiä joka mahdollisti useamman videon katsomisen päivän aikana.

Osallistujia oli eri puolelta maailmaa ja kommentointi oli erittäin aktiivista. Osallistuin itse keskusteluun mikä antoi minulle lisää motivaatiota, koska en ole yksin seuraamassa videoita. Havaitsin, että aiheisiin kommentoidaan paljon ja jos menee mukaan keskusteluun, tulevat lisäkommentit sähköpostiin. Tämä voi olla välillä ahdistavaa.

Verkossa opiskeleminen on halpaa sekä vaivatonta. Oppiminen on helppoa, koska se ei ole paikkaan tai aikaan sidottua. Itselleni tämä avasi uuden tavan opiskella.

MOOC-opinnot aikuisopetuksessa

1.12.2014 Juha Niiranen, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Syksyllä 2014 aloitettiin Humanistisessa ammattikorkeakoulussa MOOC-kokeilu, jossa sekä muutamat nuoret että aikuisopiskelijat suorittivat opintojaksoja MOOCeina (Massive Online Courses). Pohdiskelen tässä artikkelissa syksyn kokemuksen myötä MOOCeja eräänä vaihtoehtoisena pedagogisena sovelluksena, jolla voidaan tarjota uusi oppimisympäristö aikuisten monimuoto-opiskelussa. Humakin Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmassa Yhteisöpedagogi AMK monimuoto-opiskelussa aikuisopiskelijat kokoontuvat lähijaksolle 11 kertaa vuodessa ja he saavat lähijaksojen aikana sellaisia opintojaksotehtäviä, jotka tukevat ja kehittävät heidän ammattitaitoaan. Koulutus on laajuudeltaan 60–150 opintopistettä riippuen opiskelijan aikaisemmista opinnoista ja työkokemuksesta.

Yhteisöpedagogit ovat järjestö- ja nuorisotyön ammattilaisia, jotka työskentelevät kunnissa, järjestöissä, laitoksissa ja yrityksissä ohjaajina, kouluttajina, kehittäjinä ja koordinaattoreina. Yhteisöpedagogin ammattitaidon keskeisiä sisältöjä ovat osallisuuden tukeminen ja kansalaisvaikuttaminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, organisaatioiden ja niiden sisäisen viestinnän kehittäminen sekä yhteisöllisyyden ja erityisesti nuoruuden asiantuntijuuden vahvistaminen. Aikuisopiskeluna opintoja suoritetaan lähikontaktien lisäksi työelämälähtöisesti omalla työpaikalla sekä erilaisissa projekteissa ja hankkeissa opiskelijan oman henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaan.

Syksyn 2014 MOOC- kokeilu lähti liikkeelle siten, että opiskelijoille tiedotettiin mahdollisuudesta suorittaa opintojaksoja MOOCeina. Kokoonnuimme päiväksi yhteen, jonka aikana opiskelijat saivat käsityksen kokeilun vaiheista. Syyslukukauden alussa opiskelijat etsivät ohjatusti verkosta sellaisia MOOC-kursseja, joita he pystyivät hyväksilukemaan oman henkilökohtaisen opetussuunnitelmansa puitteissa. MOOC -kokeilun pedagogisena mallina käytettiin soveltavin osin tutkivan oppimisen ja kokemusoppimisen periaatteita. Nämä pedagogiset periaatteet tukevat aikuisten oppimisen erityispiirteitä, joita ovat esimerkiksi:

  1. Aikuisopiskelussa keskeisenä periaatteena on itseohjautuvuuden periaate. Aikuisopiskelijoilla on monenlaisia ammatillisia ja elämänkokemukseen liittyviä arvoja, asenteita ja valmiuksia, joita he voivat käyttää oppimisessaan ja uuden tiedon luomisessa. Aikuisilla on monesti hyvä käsitys, millaista syvällistä ammattitaidollista osaamista he koulutukseltaan hakevat. Osallistuminen MOOC – opintojaksoille on yksi tapa mahdollistaa aikuisopiskelijoille pääsy juuri heitä itseään koskevan merkityksellisen ja kehittymistarpeittensa kannalta tärkeän tiedon äärelle. MOOC-pohjainen opiskelu on suurelta osin ei-organisoitua oppimista. Se toisaalta kannustaa opiskelijaa vapaasti tarkastelemaan ko. ilmiötä ja siihen liittyvää tietoutta, mutta myös korostaa opiskelijan omaa motivaatiota opintojensa suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tässä mielessä MOOCit voivat olla soveltuvia juuri aikuisille, jotka ovat yleensä hyvin motivoituneita ja innokkaita oppijoita.
  2. Opettajan rooli on aikuispedagogiikassa on vahvasti tiedon jakamisen asemesta oppimisen ohjaaja. Opettaja on osa oppimisyhteisöä eikä hän pyri olemaan auktoriteetti suhteessa tietoon. MOOCien suhteen opiskelija tarvitsee varsinkin alussa tukea, jotta hän pystyy valitsemaan netin tarjonnasta paitsi häntä itseään kiinnostavan niin myös opintojakson tavoitteiden mukaisen kurssin. Opintojen ohjaaminen tapahtui pääsääntöisesti Facebook-ryhmän kautta, mutta myös henkilökohtaisesti keskustelemalla opiskelijan kanssa opetussuunnitelman mukaisista opintojakson tavoitteista.
  3. Aikuisoppimista yleensä kuvataan kokemusoppimismallin mukaisesti. Kokemuksellinen oppiminen tapahtuu sellaisessa oppimisprosessissa, jossa aikuisopiskelija käyttää hyväkseen jo olemassa olevaa tietoutta ja elämänkokemustaan. Onnistunut kokemusoppimismallin mukainen syklinen oppimisprosessi tuottaa aina uutta sovellettavaa tietoa ja uusia kokemuksia, jotka jälleen käsitteellistetään reflektoidaan.  Mezirov (1991) puhuu tässä yhteydessä erilaisista reflektiivisyyden tasoista, joita ovat esimerkiksi a) jonkin toimintatavan tai käsityksen tietoinen ymmärtäminen; b) affektiivinen tai tunnetekijöiden ymmärtäminen; c) havaintojen luotettavuuden arviointi; d) tekojen ja toiminnan arvojen ymmärtäminen; e) todellisuuden kuvaamiseen ja ymmärtämiseen käytettyjen käsitteiden arviointi; f) sen ymmärtäminen, että johtopäätöksiä ja selityksiä joudutaan tekemään rajalliseen informaation varassa sekä g) tietoisuus siitä, että on olemassa vaihtoehtoisia käsitejärjestelmiä ilmiöiden kuvaamiseen.Itselläni kokemus MOOC-kurssista on vielä liian pieni, jotta voidaan arvioida sitä, miten kokemusoppimismalli etenee avoimessa, MOOCin kaltaisessa ei-organisoidussa oppimisympäristössä. Varmaankin on niin, että MOOCit tarjoavat varsin käyttökelpoisen tavan ilmiöiden käsitteelliseen ja kognitiiviseen jäsentämiseen. Oppimisen täytyisi kuitenkin tarjota myös elämyksellisyyttä ja tunnepitoisia elementtejä ja itselleni on vielä epäselvää, miten verkkopohjainen oppiminen niitä pystyy tuottamaan. Työelämälähtöisessä oppimisessa käytännöllisiin projekteihin ja hankkeisiin osallistumalla opiskelu tuottaa havaintojeni mukaan paljon sellaista useiden aistien kautta tapahtuvaa ”muistijälkeä”, mikä on myöhemmin palautettavissa ja muunnettavissa ammattitaidolliseksi osaamiseksi uudessa kontekstissa. Joskus voidaan puhua myös intuitiosta. Wenger (1999) tunnetaan sosiaalisen oppimisen teoriastaan ja käyttää nimitystä ”käytäntöyhteisö”, jossa yhteisön jäsenet oppivat yhteistyösuhteiden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta toisiltaan.
  4. Elinikäinen oppiminen on alati jatkuvaa koulutusprosessia. MOOCien käyttöarvo on varmasti suuri siinä, että niitä voi tehdä joustavasti ajasta ja paikasta riippumatta ja niihin voidaan palata uudestaan elämäntilanteen mukaan. Omien havaintojeni mukaan aikuiset lähtevät mukaan organisoituun koulutukseen monesti ”elämän käännekohdissa”. Kun tietoisuus MOOCeista lisääntyy, ne voivat olla eräs matalan kynnyksen demokraattinen tapa osallistua jopa huippuyliopistojen tarjoamaan koulutukseen, myös ilman institutionaalisia sitoumuksia. Siten ne voivat tarjota uusia ammatillisia näkökulmia, mutta niitä voi käyttää myös vapaasti oman aikataulun mukaan

Kaiken kaikkiaan MOOCit osoittautuivat uudeksi käyttökelpoiseksi tavaksi suorittaa opintojaksoja kansalais- ja nuorisotyön koulutusohjelmassa. Opiskelijat voivat suorittaa niitä itseohjautuvasti, mutta tarvitsevat ohjausta erityisesti soveltuvien MOOC-kurssien valinnoissa.

Kirjallisuus

Mezirow, J. (1991). Transformative Dimensions of Adult Learning.

Wenger, Etienne (1999): Communities of Practice: Learning, Meaning and Identity

Moocin sisältö – FutureLearn

Futurelearnin Digital marketing: Challeges and insights -kurssin oppimateriaali koostuu videoista ja teksteistä. Lähes jokaisen osion, joita on yhteensä n.60 kpl, yhteydessä on myös mahdollisuus käyttäjien väliseen keskusteluun. Paras sisältö onkin itseasiassa nimenomaan siellä keskustelukentissä. Kurssi on varmasti ihan tarkoituksella suunniteltu niin, että oppiminen perustuu käyttäjien kanssakäymiseen. Pelkästään teksteillä ja videoilla mitä kurssi sisältää, oppimistulos jäisi mielestäni kyllä varsin laihaksi. Itse olisin kaivannut kurssin materiaaleihin enemmän sisältöä esimerkiksi case-study -tyyppisten artikkelien muodossa.

Kurssi etenee niin, että aina kun yhden osion materiaalit on käyty läpi, klikataan sivun alareunassa oleva done-linkkiä. Linkki johtaa käyttäjän kurssin seuraavaan osioon. Osioihin voi toki myös palata vaikka ne olisi merkitty tehdyiksi jos esimerkiksi haluaa osallistua jonkin aiemman osion keskusteluun. Yhtäkään varsinaista tehtävää ei ole vielä tullut vastaan. Kurssi etenee videoita katsomalla, tekstejä lukemalla ja keskusteluun osallistumalla.

Minusta paras tapa saada kurssista mahdollisimman paljon hyödyllistä tietoa irti, on lukea muiden käyttäjien kommentteja ja osallistua keskusteluun. Keskusteluosiot tuntuvat olevan varsin aktiivisia. Perinteiseen opetukseen verrattuna tämä on varmasti ainakin tiettyihin aiheisiin erittäin hyvin sopiva tapa oppia.

En osaa sanoa kuinka paljon tulen hyödyntämään kurssin asioita tulevaisuudessa. Olen jo nyt yksityisyrittäjä ja tottakai tiedän markkinnoinnin merkityksen erittäin hyvin. Oma ajatusmallini on kuitenkin sellainen, että jos muusikkoyrittäjänä tarvitset markkinointia, palkkaa joku markkinoinnin ammattilainen tekemään se työ ja keskity itse siihen missä olet hyvä. Lopputulos on sillä tavalla todennäköisesti sekä laadullisesti että taloudellisesti onnistuneempi.

Pedagogiikka ja sisältö – FutureLearn

Future Learn-alustalla toimivassa Introduction to Journalism-kurssissa opetusmateriaalina on videoluennot, -haastattelut ja artikkelit. Artikkelit ovat luettavissa suoraan tehtävänannossa tai niihin on linkit. Kurssilla käsitellään laajasti journalismin peruskäsitteitä ja erilaisia tyylejä kirjoittaa artikkelia. Opetusmateriaali on mielestäni laadukasta ja luennoitsijat ja asiantuntijat ammattitaitoisia. Luennot ja haastattelut ovat saatavilla myös tekstitettyinä englanniksi, joten niitä on helppoa seurata ja tehtävänantojen kysymyksiin on helpompi löytää vastaukset videomateriaalista. Opetus on mielestäni suunnattu jonkin verran jo journalismia tekeville henkilöille ja sellaisia tuntuu paljon olevan osallistujissa. Koska kyseessä kuitenkin on ns. alkeiskurssi, niin asioita voisi käydä selkeämmin läpi.

Kurssi on jaettu kuuden viikon kokonaisuuksiin. Jokaisella viikolla on oma teemansa (esim. uutisteksti, mielipidekirjoitus). Eteneminen on loogista ja jo opittuja asioita hyödynnetään. Jokaisen viikon lopussa opiskelija vastaa kyselyyn liittyen viikon teemaan. Kysely ei vaikuta lopulliseen kurssin läpäisyyn. Kysymysten oikeat vastaukset on saatavilla heti. Loppukoe on samalla tavalla toteutettu.  Joillakin viikoilla palautetaan artikkeli tai muu kirjallinen tuotos, jonka toinen kurssilainen tai useampi arvioi annettujen kysymysten pohjalta. Myös lehtorit saattavat antaa palautetta. Parin viikon lopussa on mahdollisuus osallistua reaaliaikaiseen Google Hangout sessioon, jossa lehtorit vastaavat kurssilaisten kysymyksiin. Sessio on nähtävillä jälkikäteen YouTube-kanavalla.

Vuorovaikutus muiden opiskelijoiden ja lehtoreiden kanssa tapahtuu keskustelupalstan avulla koko kurssin ajan. Lisäksi voi laittaa yksityisviestejä.  Palautteet tehtävistä tulevat vain asianosaisten tietoon.

Muiden opiskelijoiden palaute ja kommentit ovat mielenkiintoisia rakentavia ja antavat vinkkejä oman kirjoittamisen kehittämiseen. Jotkut tosin takertuvat kielioppiin ja sen korjaamiseen, mutta ymmärtävät kuitenkin tekstin sisällön.

Mielestäni tämä esimerkkinä käyttämäni kurssi on ollut tekemistäni MOOCeista kiinnostavin ja parhaiten toteutettu. Erilaisia opetus- ja oppimistapoja on käytetty monipuolisesti ja tekniikkaa on osattu hyödyntää.

 

https://www.futurelearn.com/courses/introduction-to-journalism

MOOCien pedagogiikka ja sisältö – Alison

Käytetyt opetusmateriaalit

Suorittamissani MOOCeissa oli kahdenlaista opetusmateriaalia. Introduction to Marketing– ja Fundamentals of Project Management-kursseissa oli opetusmateriaalina käytetty dioja, joihin perehdyttiin itsenäisesti ja omassa tahdissa. Fundamentals of Marketing Your Business Online-kurssi puolestaan oli toteutettu lyhyinä videoina, jotka olivat kukin muutaman minuutin pituisia. Alisonin käyttämässä alustassa oli pääsivulla kurssin sisältö esitetty eräänlaisessa sisällysluettelossa tai rungossa. MOOCissa eteneminen näkyi vihreinä palloina kurssin rungossa. Kurssin pystyi jättämään kesken ja palaamaan myöhemmin takaisin, koska eteneminen tallentui automaattisesti alustaan. Kuva rungosta näkyy alla. Kunkin kurssin lopussa oli testi, jossa testattiin mitä kurssilla oli opittu. Testin sai suorittaa ties kuinka monta kertaan uudestaa ja oikeat vastaukset sai aina testin suorittamisen jälkeen. Niinpä oli helppoa tehdä testi uudelleen mikäli oli reputtanut testin, koska vastaukset olivat annettu kertaalleen. Itse en pitänyt kyseisiä testejä kovinkaan luotettavina osaamisen mittareina. Oppimisen kannalta olisi ollut hyödyllisempää, jos oppijan olisi itse pitänyt etsiä kurssimateriaalista oikeat vastaukset kysymyksiin.

Ainoat tehtävät, joita näissä suorittamissani MOOCeissa oli, olivat testeissä. Tehtävät olivat monivalintatehtäviä tai yhdistä oikea vaihtoehto-tyyppisiä tehtäviä. Suorittamissani MOOCeissa ei oltu tekemisissä toisten oppijoiden kanssa vaan ne suoritettiin omassa tahdissa, omissa oloissaan. Koin tämän kurjaksi, sillä olisin kaivannunt  ajatustenvaihtoa toisten oppijoiden kanssa. Toisaalta MOOCit olivat niin lyhyitä, että niissä olisi ollut vaikea järjestää käytännössä vuoropuhelua toisten oppijoiden kanssa. Tästä näkökulmasta ajateltuna suorittamani MOOCit muistuttivat hyvin pitkälti hyvin perinteistä opetustyyliä, jossa opettaja seisoo luokan edessä ja opettaa. Tässä tapauksessa opettaja vaan oli muuttunut kasvottomaksi koneeksi, joka eteni esityksissään eteenpäin. MOOCeissa tietysti on erona perinteiseen opetustyyliin se, että MOOCeja voi suorittaa vaikka keskellä yötä, joka puolestaan tuo opiskeluun joustavuutta, jota puolestaan perinteisessä opetuksessa ei juurikaan ole.

Itse en pitänyt dioja ainakaan noissa muodoissa kovinkaan miellyttävänä tapana opiskella. Dioja oli vaikea seurata niiden haasteellisen ulkoasun vuoksi. Sen sijaan pidin itse kovasti muutaman minuutin videopätkistä, joilla oli sekä kuvaa, että ääntä. Näitä oli huomattavasti miellyttävämpi seurata. Huomasin myös, että MOOCista, jossa oli video jäi asiat paremmin mieleen kuin niistä, joissa oli vaan pelkät diat.

Kurssien sisällöt

Kaksi kursseista käsitteli markkinointia ja yksi suorittamistani kursseista käsitteli projektijohtamista, erityisesti IT-alan yrityksen näkökulmasta. Introduction to Marketing käsitteli markkinoimmim perusteita varsin pintapuolisesti. Mikäli markkinointi ei ole aiemmin tuttu, on varmasti syytä ottaa jonkin toinenkin kurssi. Toinen markkinoinnin kursseista käsitteli puolestaan verkossa tapahtuvaa markkinointia. Kurssi käsitteli lähes täysin Google-hakukoneen kautta tapahtuvaa mainontaa. Sen sijaan sosiaalisen median kautta tapahtuvaa markkinointia käsiteltiin vain parilla lauseella. Olin kurssin sisältöön vähän pettynyt, sillä oletin saavani vinkkejä sosiaalisen median kautta tapahtuvaan markkinointiin, joka olisi omasta mielestäni ollut mielenkiintoisempi. Perehtyminen paremmin kurssiselosteeseen olisi varmaan auttanut emmakoimaan asiaa.

Fundamentals of Project Management käsitteli projektijohtamista IT-alan yrityksen näkökulmasta, mutta siitä nousi monia asioita, joita pystyin johtamaan suoraan tulevaan työhöni. Vaikka olen johtanut joitakin projekteja, auttoi kurssi selkeyttämään muutamia itsestään selvinä pitämiäni asioita.  Tulevaisuudessa varmasti Googlen kautta tapahtuvaa markkinointia lienee vaikea ohittaa, mikäli työskentelee vähänkään sellaisella alalla, jossa joutuu markkinoimaan jotakin. Yhteisöpedagogin työssä voisin kuvitella, että esim. jotain suurempaa tapahtumaa voisi markkinoida Googlen kautta.

 

Pedagoginen näkökulma ja sisältö – Alison

Suorittamani MOOCin opetus keskittyi yllättäen oikeastaan pelkästään Googlen tarjoamiin verkkomarkkinointituotteisiin. Fundamentals of Marketing Your Business Online -nimellä kulkevan kurssin kuvauksesta sain käsityksen enemmän yleiseen tasoon keskittyvästä verkkomarkkinoinnin peruskurssista.

Kurssin aluksi käytiin muutaman videopätkän verran läpi verkkomarkkinoinnilla vaikuttamisen mahdollisuuksia. Tämän jälkeen sisältö painottui kurssin loppuajaksi Googlen työkaluihin, lähinnä Google AdWordsiin. Olisin toivonut sisällön pitäytyvän yleisellä tasolla vähän pidempään, AdWordsin pariin siirryttiin liian nopeasti ottaen huomioon, että kurssille tulevat opiskelijat ovat lähtötasoltaan alkumetreillä markkinointiasioissa.

Kurssin ainoa konkreettinen tehtävä oli kurssin loppukoe. Se toteutettiin kolmenkymmenen kysymyksen monivalintatehtävänä, jonka läpäistäkseen oli tehtävistä saatava 80% oikein.

Opiskelijoiden välinen vuorovaikutus jäi valitsemallani kurssilla suurelta osin toteutumatta. Ongelma lienee sama kaikilla vapaan aikataulun kursseilla, ymmärrettävistä syistä. Vuorovaikutus rajoittui lähinnä muiden opiskelijoiden kommenttien lukemiseen ja omien kommenttien kirjoittamiseen.

Yleiskuvana kurssin opetusmateriaali on hyvin tuotettua. Opetusvälineenä käytettävät videot ovat tiivitä ja hyvin jäsenneltyjä. Kielimuuri ei myöskään muodosto ongelmaksi, englanninkieliset videot ovat erittäin helppoja seurata.

Kiritiikkiä kurssista tulee lähinnä opetuksen sisällöstä ja Alison -palveluntarjoajan ansaintalogiikkaan liittyvistä valinnoista. Kuten aiemmassa blogissani totesin, Alisonin sivusto on käytettävissä ilmaiseksi, mikäli hyväksyy mainosbannereiden näkymisen sivulla ja opetusvideoiden alussa. Google AdWordsin ominaisuuksia hehkuttavia opetusvideoita seuratessa näytöllä näkyy väistämättä ainakin kolme Googlen generoimaa mainoskenttää. Videota ei saa ainakaan ilmaisversiossa laajennettua koko näytölle, joten mainosbannereiden näkemiseltä ei voi välttyä. Välillä tuntuu, että koko sivuston näkymä on yksi suuri Googlen mainokyltti.

Toinen kritiikin kohde liittyy kurssin sisältökuvaukseen osallistumispäätöstä tehdessä. Kurssi oli lopulta jonkin verran kevyempi sekä oppisisällöltään että työmäärältään kuin olin aloittaessani kuvitellut. Kurssin suorittamisen vaatimasta ajasta olisi hienoa olla tarjolla edes jonkinlainen arvio.

Fundamentals of Marketing Your Business Online oil lopulta hyödyllinen ja tehokas kurssi Googlen AdWordsin käyttöön. Kurssin sisällön pohjalta osaan nyt avata AdWords-tilin, luoda kampanjoita ja mainoksia, ja jopa miettiä mainosteni sisältöä kohderyhmän kautta.

Moocin eli verkkokurssin aloitus – Coursera

Tunnelmat olivat varsin sekavat. Olin suhteellisen toiveikas kurssin suhteen, mutta samalla hirvitti, koska en ollut aikaisemmin edes kuulluut Mooceista ja huoletti etukäteen ajankäyttö ja olisiko Moocin käyttö helppo omaksua.

Kurssin valitseminen oli vaikeaa, en oikein osannut päättää mikä olisi ”sopivin” kurssi mutta päädyin Courseran kautta sellaiseen kurssiin kuin Training and Learning Programs for Volunteer Community Health Workers.Tuntui omaksuttavimmalta ja toistaiseksi ihan hyvin luonnistunut.
Kurssiin rekisteröityminen onnistui sähköpostitse jonka kautta informointikin kulki.

Kurssin tavoitteeena on lisätä tietotaitoa vapaaehtoistyöntekijöiden keskuudessa ja lisätä erilaisia toimintatapoja ja tietoa. Luodaan hypoteettinen tilanne, missä vapaaehtoistyöntekijöitä tarvitaan, esimerkiksi leiri tai sairaus ja siitä sitten edetään eteenpäin.

Olen esimerkiksi saanut hyviä työkaluja siihen, miten ehkäistä Malarian leviämistä. Jokainen osallistuja tekee kurssin aikana ns. koulutussuunnitelman, mihin määritellään koulutuksen tarkoitus, työkalut, tavoitteet, resurssit sekä kuinka tavoitteisiin päästään. Oma hypoteettinen tilanteeni on että vapaaehtoistyöntekijät ja yhteisöpedagogit yhdessä järjestävät leirin mielenterveysongelmaisille nuorille.
Kurssi on hyvä, mutta kiireestä johtuen en ehkä saa siitä niin paljon irti kuin mitä voisin saada vähemmällä kiireellä.

Haasteena oli tosiaan kun Mooc piti suorittaa vieraalla kiellä, mutta englanti ei ollut ainakaan minun mielestäni ongelma , vaan eräällä toisella kurssin opiskelijalla, joka ilmeisesti pahoitti mielensä , kun en ollut natiivi kiroittaja ja näin ollen kirjoitusasuni ja kielioppini saattoi olla puutteellinen.
Tilanne oli tosiaan se , että saimme tehtäväksemme kirjoittaa harjoittelusuunnitelman hypoteettiselle tilanteelle ja mielestäni se oli ihan hyvä,ei paras, muttei kuitenkaan huonoin.Tästä kuitenkin eri mieltä ollut kanssatoveri kirjoitti arviointitilanteessa hyvin pitkän ja kriittisen liudan asioita, joita en ainakaan täysin allekirjoita. Ja se ei ollut myöskään kurssin kannalta kamalan piristävää.

On todellakin hyvä, kun sanotaan mitkä asiat mättäävät, mutta on myös miljoona tapaa sanoa asioita, se millä tavalla tämä valloittava persoona toi asiat ilmi, ei todellakaan ollut paras mahdollinen. Ei edes toiseksi paras. Moni muu toi hyvät että huonot osat ilmi diplomaattisesti ja antoivat korjausehdotuksia. Vain tämä yksi tuntui kärsivän lukiessaan. Tiedä häntä mikä lie vaivannut. Ehkä huono päivä.

Coursera – Tekniikka ja talous

Courseran palvelun käytettävyys , sitten kun sen oppii, on ihan hyvä. Voisin sanoa, että jopa pidän siitä. Olen hyvin hidas oppimaan mitä tulee uusiin sivustoihin (tai vanhoihin) ja minulle on välillä hankalaa löytää sivustoista etsimäni tieto. Mutta palatakseni aiheeseen: koin sivuston toimivaksi. Toki se vaati usemman kokeilukerran mutta se olkoon sivuseikka.

Kurssiin jota suoritan sisältyy hyvin paljon web-luentoja ja muutama verkkotentti. Toimivuus on hyvä, en osaa sanoa voisiko se olla parempi, kun minulla ei ole vertailukohtaa siihen mitä sen pitäisi olla.
Ainoa maksulinen ominasuus johon olen törmännyt on se, että lähetettäsiin ihan konkreettinen todistus suorittamastasi kurssista, jos maksat n. 35 euroa ? En muista tarkkaa summaa mutta tuo lienee nyt ainoa mikä tuli mieleen.

Mitä uuteen teknologiaan ja sen hyödyntämiseen tulee niin hyviä puolia lienevät ehdottomasti se, että kyllähän se säästi aikaa, ja paljon. Oli helpottavaa ettei tarvinnut miettiä miten tai millä tulee kouluun ja sai suoritettua koulua kotoa käsin.

Huonoja puolia on se, että kun yksin teet kursseja vuorovaikutus jää vähiin ja esimerkiksi normaalissa keskustelutilaisuudessa saattaisi tulla paremmin ilmi jokin epäkohta tai kiinnostava asia toisin kuin kurssin yhteydessä, kun sitä tekee yksin.

En osaa sanoa mitä Mooc vaati, mutta kyllä jonkin asteiset atk-taidot pitää olla, jos sitä haetaan. En ole selvittänyt mitä kaikkea alustani tukee, koska en ole tarvinnut tietoa (teen tietokoneesta käsin) mutta luulisin, että ainakin jotain alustoja se voisi tukea..?