Julkaistu

Tulevaisuus Distanssin keskustelutilaisuudessa

Eilen, keskiviikkona 10.12.2014 järjestettiin Distanssi-hankkeen keskustelutilaisuus, joka oli samalla hankkeen lopputapahtuma. Ennen tilaisuuden päättänyttä MOOCiin menevä nuorisotyö -mikrokirjan julkistustusta pidettiin Learning Cafe, jossa osallistujat pohtivat MOOCeihin liittyviä asioita eri näkökulmista. Olin itse fasilitaattorina pöydässä 4, jossa käsiteltiin tulevaisuutta.

Osallistujien näkemyksiä MOOC-tulevaisuueen liittyen

Ensimmäinen ryhmä keskusteli muun muassa nuorisoalan MOOCin käytännön kysymyksistä, esimerkiksi kenen kaikkien tulisi suorittaa kurssi, annetaanko kurssista todistus, kuka todistuksen myöntää, mikä on riittävä osaaminen ja miten osaaminen mitataan?

Aihepiirin jatkuva muutos tekee sisältöjen toteuttamisesta vaikeaa, kun tarkkaan kuvatut ohjeistukset vanhenevat nopeasti. Pitäisikö siis käsitellä aiheita yleisemmin, esimerkiksi mediatuotannon tai musiikin kautta.

Ongelmanratkaisuun perustuva oppimismalli nähtiin keskeisenä, eli opeteltavien asioiden tulisi nousta suoraan koulutettavien arjesta ja todellisista osaamistarpeista. MOOCin etuna nähtiin mahdollisuus saada ympräri Suomea olevia nuorisotyöntekijöitä keskustelemaan keskenään ja jakamaan ajatuksia. Olisi myös mahdollista saadaa eri tahojen (esim. seurakunnat & kunta) nuorisotyöntekijät vuorovaikutukseen keskenään. Myös moniammatillinen näkökulma voisi avata MOOC-kurssiin kiinnostavia näkökulmia.

Toinen ryhmä näki MOOCin uhkana luovuuden ja henkilökohtaisuuden katoamisen oppimisesta, kun kurssi rakennetaan palvelemaan massoja. Myös toinen ryhmä korosti aitoa työelämälähtöisyyttä koulutuksen lähtökohtana. MOOCin mahdollistama kansainvälinen näkökulma herätti kiinnostusta. Osallistujapiirin laajentaminen Suomen rajojen ulkopuolelle voisi tuoda laajempaa näkökulmaa ja kiinnostavaa vuorovaikutusta. Samalla todettiin, että pelkkä sisältöjen kääntäminen englanniksi ei riitä kansainvälisen MOOCin tekemiseen, vaan tarvetta on kulttuuriselle osaamiselle ja valmiille tiedolle eri maiden nuorisotyöstä.

Tärkeänä koettiin myös, että nuoret pitäisi saada mukaan kurssille ja ainakin suunnitteluun, jolloin päästäisiin todella näkemään, mitä nuoret digitaalisilla välineillä tekevät.

Kolmas ryhmä koki Distanssin tuloksissa lueteltujen MOOC-oppimistehtävien kirjon vanhanaikaisena. Monivalintatehtävät ja vastaavat ovat varsin perinteisiä tapoja testata osaamista. Nyt voisi olla aika keksia jotain aivan uutta lisäarvoa oppimiseen.

MOOCin lisäarvona myös tämä ryhmä näki laajan osallistujakirjon, joilloin nimen omaan muut osallistujat ja heidän välinen vuorovaikutus ovat se asia, joka tekee MOOCista kiinnostavan. Siis oppimista vertaisryhmältä tulisi korostaa kurssia suunniteltaessa.

Neljäs ryhmä kiinnitti huomiota kurssin konseptoimiseen, eli miten kurssi rakennetaan houkuttelevaksi siten, että se aidosti kiinnostaisi massoja. Puhuttiin erikoistumisen tarpeesta, tarpeesta löytää oma erityisvahvuus. Myös kyky työskennellä monialaisesti nousi keskusteluun nuorisotyön osaamista pohdittaessa.

Viimeisenä ajatuksena tuli esiin tarve nähdä, millaisia ovat tulevat sukupolvet. Eli jos nykyisiä nuoria on kuvattu ”pelaajasukupolvena”, millainen on seuraava sukupolvi, jolle digitaalisuus on yhä luonnollisempi ja erottamaton osa arkea. Millaista koulutusta nuorisoala kaipaa, että tämän nousevan sukupolven kanssa kyetään toimimaan tasavertaisest?

Julkaistu

FutureLearn ja Web Science -kurssin pedagoginen katsaus

Tämä Future Learn -MOOC-alustan pedagoginen arvio perustuu syksyllä 2014 suorittamaani Web Science: How the Web is Changing the World -kurssiin.

Web Science -kurssin opetusmateriaalit

Kurssilla hyödynnettiin monipuolisesti eri sisältömuotoja:

Tekstit

Suuri osa opetusmateriaalina toimineesta tekstistä oli alustalla suoraan selaimen kautta luettavassa HTML-muodossa. Pidin siitä, että tekstisivut oli asemoitu yhdelle palstalle, jossa teksti juoksi reilun kokoisella fontilla ja ilmavalla rivivälillä esitettynä. Verkkotekstin periaatteita noudattaen teksteissä käytettiin väliotsikoita ja korostuksia, kuten lihavointia. Linkit erottuivat selkeästi.

Future Learn -palvelun oppimateriaalitekstin muotoilua.
Future Learn -palvelun oppimateriaalitekstin muotoilua.

Joihinkin osioihin kuului pdf-muotoista lisämateriaalia, ja myös videomateriaali oli saatavilla transkriptioituna pdf-muotoon.

Videot

Videot olivat tärkeässä roolissa. Ne oli toteutettu yksinkertaisesti mutta myös laadukkaasti ja ammattitaitoisesti. Tavallisin videomuoto oli opettaja ja jatko-opiskelija istumassa ja puhumassa kameralle. Suuressa osassa videoita käytettiin kahta kameraa, joilloin ristikuvia hyödyntäen videoon saatiin hieman visuaalista vaihtelua. Tärkeinpänä huomiona kuitenkin kenties se, että kaikki videoilla esiintyvät henkilöt olivat varsin luontevia ja avoimen innostuneita esittämästään asiasta. Tämän asioista materiaalia oli miellyttävä katsoa. Tekninen toteus oli myös kaikin puolin toimiva, mikä edelleen edesauttoi materiaalin miellyttävää käyttöä.

Kuvat

Varsinaisen opetusmateriaalin joukossa ei juurikaan käytetty kuvia. Selkeyttävä kuva kuitenkin oli mukana, esimerkiksi verkostoanalyysiin liittyvät visualisoinnit, joissa kuvattiin verkoston jäsenten välisiä yhteyksiä. Kuvat siis liittyivät opeteltavaan aiheeseen, kuvitusta ei käytetty esimerkiksi kevennyksen vuoksi visuaalisina elementteinä.

Kurssin sisältö

Kurssilla käsiteltiin Southamptonin yliopiston Web Science -tutkimusalueeseen kuuluvia teemoja, kuten esimerkiksi semanttinen web, The Internet of Things, webin merkitys ja vaikutukset yhteiskuntaan, webin historia ja kehitys, verkostot ja verkostojen analysointi, turvallisuus ja rikollisuus verkossa, webin vaikutus demokratiaan, avoin data, web ja talous, Big Data sekä web työhaun tukena.

Kurssin tehtävät

Kurssilla oli jokaisen viikkokokonaisuuden jälkeen monivalintatesti, jonka avulla saattoi testata omaa oppimistaan. Lisäksi viimeisen viikon jälkeen seurasi loppukoe, josta saatu pistemäärä tallentui järjestelmään. Osallistujia myös kannustettiin osallistumaan keskustelualueilla käytyyn ajatustenvaihtoon.

Kurssilla oli myös yksi vertaisarviointiin perustuva tehtävä. Tämä toimi siten, että ensin osallistuja kirjoitti oman vastauksensa esitettyyn kysymykseen: What one thing would you try to improve about the Web, and how would you go about doing it? Tämän jälkeen Future Learn alusta arpoi sattumanvaraisesti kaksi osallistujakollegan vastausta, joita tuli kommentoida annettujen kriteerien puitteissa. Vastaavasti omaan tuotokseen tuli palautetta muilta osallistujilta.

Oppimiskokemuksia

Minulle positiivisena oppimisen tapana näyttäytyi videon ja tekstin yhdistelmä. Huolellisesti tehty, kiinnostavan ja innostuneen opettajan puhe avasi ensin asioita yleisellä tasolla, minkä jälkeen tekstillä asiaa käsiteltiin syvällisemmin. Tämän jälkeen keskusteluosiosta löytyi runsaasti muiden osallistujien kokemuksia ja näkemyksiä aiheeseen liittyen.

Osallistujien välistä vuorovaikutusta näkyi jonkin verran keskusteluissa. Lisäksi Future Learn alustalla on mahdollista luoda yhteyksiä käyttäjien välille seuraamistoiminnon avulla, jolloin jatkossa voi seurata omien kontaktien toimintaa FL-alustalla.

Lähiopetukseen verrattuna oppiminen vaatii itseohjautuvuutta ja motivoitumista, omien aikataulujen suunnittelua ja päättäväisyyttä. Toisaalta tällainen ohjeellisesti aikataulutettu ja huolellisesti rakennettu kurssi tarjoaa myös joustavuutta, jos omia aikataluja tarvitsee muuttaa kesken kurssin. Laaja, kansainvälinen osallistujajoukko tuo aiheisiin monipuolisia näkökulmia esimerkiksi eri maiden lainsäädäntöön ja totuttuihin käytäntöihin liittyen.

Kurssin sisältö käsitteli runsaasti verkkoviestintää sekä verkon ja yhteiskunnan suhdetta. Sisällöt olivat minulle ammatillisesti kiinnostavia, koska työskentelen verkkoviestinnän parissa. Kurssin sisältö painottui teoriaan ja erilaisten käsitteiden avaamiseen ja analysointiin. Tämä oli itselleni sopiva painotus, koska työssäni toimin hyvin käytännönläheisesti verkkovälineitä hyödyntäen. Uskon, että voin soveltaa kurssilla oppimiani asioita sekä tästä MOOC-toteutuksesta havaitsemiani hyviä toimintatapoja.

Julkaistu

Future Learn -alustan tekninen katsaus

Tämä Future Learn -MOOC-alustan tekninen arvio perustuu syksyllä 2014 suorittamaani Web Science: How the Web is Changing the World -kurssiin.

Future Learn on varsin tuore MOOC-alusta, joka vietti 1-vuotissyntymäpäiväänsä 13.10.2014. Tähän nähden palvelu toimi omalla kurssillani hyvin. Käyttö oli sujuvaa, tarjolla olevia kursseja on helppo selata, ilmoittautuminen on loogista ja kurssin etenemistä on helppo seurata. Jos vertaan tätä esimerkiksi joihinkin Moodlen avustuksella suorittamiini kursseihin, oli Future Learnin selkeys, toimivuus ja käytettävyys omaa luokkaansa. Käytettävyyteen vaikuttaa tietysti myös käymäni kurssin huolellinen toteutus, eli kurssi oli käsikirjoitettu hyvin kaikkine ohjeineen, siirtymineen ja kertaavine koosteineen. Palvelun varhainen kehitysvaihe voi osaltaan vaikuttaa kokemukseen, koska luultavasti kehittäjät ovat tähän mennessä ehtineet toteuttaa vain kaikkein keskeisimmät toiminnallisuudet ja työvälineet, jotka ovatkin varsin riittävät. Voi kuitenkin käydä niin, että ominaisuuksien lisääntyessä käytettävyys kärsii.

Käymäni kurssin aikana palvelun tekniikka toimi erittäin hyvin. Käyttökatkoja ei ollut, kaikki materiaalit kuten tekstit, kuvat, videot ja tehtävät latautuivat sujuvasti ja toimivat loogisesti. Kertaakaan en joutunut tilanteeseen, jossa olisi pitänyt ihmetellä jonkin ominaisuuden tarkoitusta ja toimintaa.

Kurssin tekstimateriaalit olivat materiaalisivuilla selaimella luettavassa muodossa, mutta lisäksi materiaalin olisi voinut ladata pdf-tiedostoina omalle tietokoneelle.

Videoalustana Future Learn (tai kurssin tarjoaja University of Southampton) käyttää vzaar-videopalvelua, josta videot on upotettu kurssisivuille. Videot voi katsoa selaimen kautta, mutta ne voi myös tallentaa itselleen esimerkiksi myöhempää käyttöä varten. vzaar taas omien sanojensa mukaan mahdollistaa videoiden katselun lukuisilla päätelaitteilla, joten videoiden pitäisi olla katsottavissa tietokoneen lisäksi tableteilla ja muilla mobiilipäätelaitteilla.

Suoritin kussin maksutta, mutta jos olisin halunnut todistuksen suorituksestani olisi se maksanut 24 puntaa + pakkaus- ja postikulut (Statement of Participation). Vaihtoehtoisesti voisin osallistua valvottuun loppukokeeseen ja saada todistuksen sen kautta (Statement of Attainment). Tämä olisi maksanut 119 puntaa. Loppukokeen organisoisi yritys nimeltä Pearson VUE, jolla on yli 4000 sopimuskumppania maailmanlaajuisesti. Yllätyin, kun myös Metropolia Ammattikorkeakoulu oli mukana Pearson VUEn testaajakeskusten joukossa. Peraatteessa kai siis voisin ilmoittautua kokeeseen Pearson VUEn kautta, jolloin Metropolia järjestäisi minulle kokeen, jonka kysymykset tekisi Future Learn (tai Southamptonin yliopisto). Metropolia kuittaisi suorituksen Pearson VUElle, joka ilmoittaisi asiasta Future Learnille, josta lopulta saisin todistuksen.

Käymäni kurssi huolellisesti laadittu ja se tuki hyvin itsenäistä ja joustavaa oppimista. Pidin siitä, että kurssilla oli selkeä rakenne, aikataulu ja etenemisjärjestys, vaikka osioita pystyi myös suorittamaan omassa tahdissa ja järjestyksessä. Tässä tapauksessa teknologia mahdollisti suuren osallistujamäärän, minkä ansiosta oppimistehtäviin liittyviin kommentti- ja keskusteluketjuihin osallistui runsaasti ihmisiä eri maista. Ilman tätä teknologiaa en todennäköisesti tietäisi, että Southamptonin yliopistossa yhtenä tutkimusalana on Web Science, enkä tietäisi, mitä osa-alueita tähän alaan sisältyy. Lisäksi itselläni sattui kurssin aijalle oli yksi erittäin tiivis työviikko, jonka kuluessa en ehtinyt tehdä kurssiin liittyviä tehtäviä. Kykenin kuitenkin varsin helposti ottamaan aikataulun kiinni, kun tilanne rauhoittui.

Mielestäni Future Learn -alustalla kurssin suorittaminen ei vaadi erityisiä teknisiä taitoja. Jos osallistuja osaa käyttää internetiä sekä katsoa ja kuunnella videoita, pitäisi kurssin suorittamisen onnistua teknisesti. Tosin tällä kurssilla myös videoista oli saatavilla litteroidut versiot, joten edes videomahdollisuus ei olisi pakollinen.

Future Learn tukee käsittääkseni varsin laajaa päätelaitevalikoimaa. Pikaisen iPhone-selaintestin perusteella sivusto on toteutettu responsiivisen suunnittelun mukaisesti, eli sivusto mukautuu päätelaitteen näytön kokoon. Ainakin iPhonella selaillessa sivusto näyttää selkeältä ja latautuu nopeasti. Kaikki kursseihin liittyvä tieto on löydettävissä varsin helposti, eikä käyttö juurikaan poikkea tietokonekäytöstä. Itse suoritin kurssini kokonaan pöytätietokoneen ja kannettavan välityksellä.

Suosittelen tutustumista Future Learn -alustaan ja sen kautta tarjottaviin kursseihin.

Julkaistu

Oppijan näkökulmia MOOC-pedagogiikkaan

Kuvaan tässä mikroartikkelissa kokemuksiani kahdesta MOOC-toteutuksesta osallistujan näkökulmasta (MOOC = Massive Open Online Course, massiivinen, avoin verkkokurssi). Kurssit ovat Suomen Wikiopistossa syksyllä 2009 järjestetty Vapaiden ja avointen oppiresurssien tuottaminen eli Avokurssi sekä Future Learn -palvelussa syksyllä 2014 järjestetty, kirjoittamishetkellä käynnissä oleva Web Science: How the Web is Changing the World.

Kurssien esittely

Esimerkkikurssit eroavat toisistaan yleisesti käytetyn cMOOC– ja xMOOC-jaottelun mukaisesti. Varhaiset avoimet verkkokurssit olivat niin sanottuja cMOOC:eja, jotka painottivat konnektivismia (connectivism) eli oppijoiden välistä verkostoitumista korostavaa näkemystä oppimisesta. Vähitellen kursseilla alkoi painottua massiivisuus eli kurssin skaalautuvuus suurille käyttäjämäärille. Tällaiset kurssit toimivat myös usein korkeakoulukurssien laajunnuksina, mistä juontuu etuliite x eli extended. Tässä artikkelissa Wikiopiston Avokurssi edustaa cMOOC-mallia ja Future Learn Web Science -kurssi on xMOOC-lähestymistavan mukainen.

Vapaiden ja avointen oppiresurssien tuottaminen -kurssilla perehdyttiin avoimen tiedon teoriaan, tekijänoikeuksiin ja erilaisten sisältöjen julkaisemiseen verkossa. Kokonaisuuden hallinnointi tapahtui Wikiopiston kurssisivulla, jolle oli kuvattu kurssin taustat, ohjeet ja kymmenen viikon viikkokohtainen ohjelma.

Web Science: How the Web is Changing the World -kurssi on johdatus Southamptonin yliopiston Web Science instituutin tutkimusalueisiin. Kurssi on toteutettu Future Learn -oppimisalustalla, jolla opiskelu edellyttää rekisteröitymistä palvelun käyttäjäksi. Rekisteröitymisen jälkeen kurssille ilmoittaudutaan erikseen, minkä jälkeen päästään käsiksi kurssin sisältöön sekä viikkokohtaista ohjelmaa ja omaa etenemistä kuvaava graafiseen kalenterinäkymään (tarkempi kuvaukseni kurssin aloituksesta).

Kurssialustat

Wikiopisto on tehty MediaWiki-ohjelmistolla, joka on suunniteltu Wikipediasta tuttua, yhteisöllistä sisällöntuotantoa ajatellen. Ohjelmisto ei ole niin sanottu oppimisympäristö, jossa olisi valmiita ominaisuuksia esimerkiksi kurssin aikatauluttamiseen, erilaisten tehtävien laatimiseen tai tehtävien palauttamiseen ja tarkistamiseen liittyen. Käymäni kurssin kaikki tarpeellinen tieto löytyy yhdeltä tekstipohjaiselta www-sivulta, ja oppimateriaaleina käytettävät avoimet aineistot löytyvät linkkien takaa.

Tällainen tapa rakentaa kurssi on opettajalle kevyt ja joustava. Oppijan näköulmasta ratkaisu on tässä tapauksessa mielestäni selkeä. Esitystapa tukee kurssin keskeistä pedagogista, tutkivaan oppimiseen ohjaavaa otetta, jossa varsinainen työskentely ja asioiden käsittely tapahtuu osallistujien omilla blogisivuistoilla.

Future Learn on verkkokursseja varten rakennettu alusta, jonka toimintojen avulla kurssin vetäjä voi tuottaa oppimismateriaalin alustalle, jakaa sen viikko-ohjelmaksi ja edelleen jakaa viikon pienemmiksi oppimiskokonaisuuksiksi. Web Science -kurssi on rakennettu siten, että kaikki kurssin suorittamiseksi tarvittava oppimateriaali löytyy alustalta. Materiaalit sisältävät tekstejä, videoita ja PDF-tiedostoja. Syventävänä materiaalina on käytetty linkkien takaa löytyviä verkkolähteitä. Kunkin viikon lopuksi on tarjolla monivalintatehtävä, jolla voi testata oppimaansa. Kurssin vetäjät ovat huolellisesti kommentoineet oikeita ja vääriä vastausvaihtoehtoja.

Tällainen ohjaava malli auttaa opiskelijaa kokonaisuuden hahmottamisessa, kun kurssille palatessa voi helposti nähdä, missä vaiheessa toteutusta on menossa. Kurssilla, jolla suuri määrä oppimateriaalia on keskitetty kurssialustalle, on hyvä, että rakenteen ja etenemisen määrittely on mahdollista. Kurssin vetäjille kokonaisuuden rakentaminen on työläs ja paneutumista vaativa tehtävä varsinkin ensimmäisen toteutuksen yhteydessä. On tuotettava tekstimateriaalit, videot ja muu aineisto, määriteltävä viikko-ohjelma ja rakennettava yksittäiset oppimistehtävät sekä käsikirjoitettava etenemistä ohjaavat ohjetekstit.

Pedagogiset painopisteet

Avokurssilla opiskelu oli itseohjautuvaa. Ilmoittauminen tapahtui lisäämällä oma nimi kurssin osallistujasivulle ja tehtäväpalautuksiin tuli käyttää omaa blogia, joka linkitettiin itse osallistujalistalle. Tehtäväosiot suoritettiin siten, että aluksi perehdyttiin viikko-ohjelmassa annettuihin oppimateriaaleihin ja sitten aiheesta kirjoitettiin essee tai muu kokonaisuus omaan blogiin. Ohjaajat tekivät blogien syötteistä koosteen FriendFeed-palveluun, ja tämän yhdistetyn syötteen kautta oli mahdollista seurata osallistujien työskentelyä. Omien analyysien ja pohdintojen lisäksi ohjeena oli kommentoida muiden osallistujien kirjoituksia. Kaikki blogimerkinnät ja kommentit olivat julkisia, joten työskentely oli hyvin avointa. Koin, että tämä ratkaisu nosti rimaa omien vastausten julkaisemiselle. Työstin jokaista esseetä samalla intensiteetillä kuin mitä tahansa muuta verkkoon julkaisemaani sisältöä. Luulen, että täysi avoimuus on monille kynnys edes aloitaa tällaista kurssia, ja se voi myös karsia pois vastauksia, jossa oppija joutuu osoittamaan osaamattomuuttaan tai epävarmuuttaan.

Web Science -kurssin suoritustapa pohjaa oppijan näkökulmasta pedagogisesti kevyempään ja perinteisempään opettajalta oppijalle -malliin, jossa kurssin vetäjät ovat tuottaneet opiskekeltavat asiat valmiiksi ja oppijan tehtävänä on lukea, kuunnella ja katsella annetut materiaalit ja omaksua ne. Kurssilla kannustetaan myös keskustelemaan jokaisesta sisältökokonaisuudesta, ja kommentointi on ollut välillä hyvinkin aktiivista. Näin massiivisella kurssilla käy kuitenkin niin, että kommentointi lähes menettää merkityksensä. Kun esimerkiksi opetusvideota on kommentoitu yli sata kertaa, on kommenttiketjusta vaikea löytää relevantteja, aidosti hyödyllisiä ja täydentäviä näkökulmia. Tässä tapauksessa käy kenties niin, että suljettu oppimisympäristö madaltaa julkaisukynnystä ja rohkaisee näennäiseen kommentointiin. Pienemmällä Wikiopiston kurssilla jokainen omaan blogimerkintään saatu kommentti tuntui henkilökohtaiselta ja arvokkaalta, ja samoin muiden tekstien kommentointi tuntui hyvin merkitykselliseltä.

Avokurssin läpäiseminen edellytti kaikkien kurssiohjelmassa olevien tehtävien suorittamista sekä osallistumista keskusteluun. Ohjaajat seurasivat työskentelyä yhdistetyn blogisyötteen avulla ja osallistuivat myös keskusteluun osallistujien blogeissa. Vaikka kurssi oli kaikille avoin, oli aktiivisia osallistujia parhaimmillaan kymmenkunta. Pienen osallistujamäärän ansiosta ohjaajien oli mahdollista seurata etenemistä melko vaivattomasti. Web Science -kurssilla etenemistä seurattiin Future Learn -alustan toimintojen avulla, eli merkitsemällä itse suoritetut osiot selvitetyiksi. Kurssin lopuksi oli pisteytetty monivalintamuotoinen loppukoe, josta piti saada tietty minimipistemäärä. Osallistumistodistukseen olisi vaadittu yli puolien osioiden suorittaminen sekä loppukoeen hyväksytty suoritus. Koska kurssilla oli mukana kymmeniä ellei satoja osallistujia, on selvää, etteivät ohjaajat olisi voineet arvioida jokaista osallistujaa erikseen.

Yhteenveto

Mielestäni Wikiopiston Vapaiden ja avointen oppiresurssien tuottaminen -kurssi onnistui cMOOC-ajattelun mukaisesti aktivoimaan osallistujien aitoa vuorovaikutusta ja aihepiirin itsenäistä tutkmimista ja tiedonrakentelua. Tällainen lähestymistpa sopii mielestäni melko rajatun osallistujajoukon syventäväksi opintokokonaisuudeksi, jossa paneudutaan yhteiseen aiheeseen ja pyritään löytämään siihen uusia näkökulmia. Future Learn -alustan Web Science: How the Web is Changing the World -kurssi toimii hyvänä peruskurssina ja johdantona aiheeseen. Tällaisen toteutuksen avulla voi tehokkaasti opettaa perusteita eri aiheisiin liittyen, kun ensimmäisen toteutuksen rakentamisen jälkeen samaa materiaalia ja rakennetta voidaan hyödyntää pienemmällä panostuksella ja kurssille voi osallistua todella suuri määrä opiskelijoita.

Aito oppiminen lähtee halusta ja motivaatiosta omaksua jotain uutta. Täysin verkkovälitteinen oppiminen edellyttää aina itsenäisyyttä ja vastuuta omasta työskentelystä. Verkkokurssi voi olla yhdellä www-sivulla kuvattu aikataulu linkitettynä verkosta löytyviin oppimateriaaleihin, tai opiskelijan etenemistä ohjaava, vuorovaikutteisia toiminnallisuuksia sisältävä monimuotoinen kokonaisuus. Molemmat toimivat, kun kokonaisuus on suunniteltu tarkoituksenmukaisesti ja halu oppia on olemassa.

Julkaistu

FutureLearn ja Web Science -MOOC

Kuvaan tässä kirjoituksessa kokemuksiani Distanssin yhteisopintojaksolla suorittamastani MOOC-toteutuksesta. Tämä on kolmen kirjoituksen sarjan ensimmäinen osa, jonka tarkoituksena on kuvata massiivisen verkkokurssin aloitusvaihetta.

Tuntuma MOOCeihin ennen kurssin aloittamista

Olen ollut kiinnostunut kiinnostunut verkko-oppimisesta useiden vuosien ajan, ja MOOCit ovat luonnollisesti kuuluneet tähän kenttään. Muistan kuulleeni ja lukeneeni aiheesta vuosien varrella, mutta varsinainen havahtuminen tapahtui vuonna 2013 Sulautuva opetus & oppiminen -seminaarissa, missä Jaakko Kurhila piti esityksensä Kaikki huutaa MOOC!. Kurhilan esitys antoi erinomaisen tiivistelmän MOOCien historiasta ja ajankohtaisista kehityssuunnista sekä Helsingin yliopiston ohjelmointi-MOOCin kokemuksista ja tuloksista.

Tämä myöhäinen havahtuminen oli siinä mielessä mielenkiintoinen, että olin osallistunut lähes neljä vuotta aiemmin Suomen Wikiopistossa järjestetylle Vapaiden ja avointen oppiresurssien tuottaminen -kurssille, jota pidetään jopa Suomen ensimmäisenä MOOC-toteutuksena. Yhtymäkohdat Kurilan esitykseen eivät kuitenkaan olleet aivan ilmeiset, sillä tämä 2009 järjestetty kurssi oli muodoltaan niin sanottu cMOOC, eli konnektivismia (connectivism) ja käyttäjien välistä verkoistoitumista korostava oppimismalli, kun taas Kurhilan esitys käsitteli aihetta xMOOC-näkökulmaa (extended) painottaen. Näiden kahden lähestymistavan eroja on ansiokkaasti avattu esimerkiksi blogikirjoituksessa The Ultimate Student Guide to xMOOCs and cMOOCs.

Näistä lähtökohdista lähdin Distanssin toimintaan innolla mukaan. Ennen varsinaisen kurssikokeilun aloittamista teimme kollegoiden kanssa runsaasti MOOC-alustojen vertailua, tutkimme kurssien sisältöjä ja laajuutta sekä yleistä tuntumaa. Valinnanvaraa itseäni kiinnostaviin aiheisiin oli runsaasi, ja lopulta päädyin valitsemaan kehitysvaiheessa olevan kurssialustan ja siellä toteutettavan kurssin.

Kurssialusta ja kurssin tarjoaja

Valitsin Future Learn -alustalla toteutettavan kurssin Web Science: How the Web is Changing the World, jonka järjestää Southamptonin yliopisto (Southamptonin MOOC-tarjontaa).

FutureLearn on The Open Universityn omistama yritys, jolla on noin 40 kumppaniyliopistoa eri puolilta maailmaa. Innostuin alustan selkeältä vaikuttavasta ulkoasusta ja siitä, että palvelu on vielä kehitysvaiheessa. FutureLearn oli minulle uusi nimi alustojen joukossa ja selkeästi etenemässä ja kehittymässä eteenpäin.

Kurssin aloittaminen

FutureLearn-alustalle piti rekisteröityä luomalla palveluun tili, mikä on kokemukseni mukaan poikkeus näiden massoja palvelevien alustojen joukossa. Suurin osa alustoista mahdollistaa rekisteröitymisen ainakin Google- tai Facebook-tilin avulla, mutta FutureLearnissa erillisen tilin luominen on ainakin tällä hetkellä ainoa vaihtoehto.

Palvelun tulossa olevia kursseja on helppo selata, ja kun kurssilistauksesta valitsee tarkasteltavaksi yksittäisen kurssin kuvauksen, voi kurssille liittyä helposti ”Join Now” -painiketta painamalla.

Ensituntuma kurssin etemiseen ja toimintaan

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että alustalla olevat kurssit on suunniteltu todella huolellisesti ja perusteellisesti. Esimerkiksi satunnaisesta kurssista Football: More than a Game löytyy videotraileri, kattava kuvaus opittavista asioista sekä viikkotason ohjelma sisältöineen.

Oman Web Science -kurssin alkukokemusten perusteella jokaisen viikon alkutavoitteet kuvataan perusteellisesti, opetusmateriaalit ja tehtävänannot alustetaan huolellisesti ja viikon lopuksi kerrataan huolellisesti, mitä viikko sisälsi ja mitä oli tarkoitus oppia.

Karkeasti kuvattuna viikko koostuu yksittäisistä tehtäväsivuista, joilla voi olla videoluento, tekstiä ja lisämateriaalia PDF-tiedostojen muodossa sekä linkkejä ulkopuoliseen aineistoon kuten YouTube-videoihin. Lisäksi tehtäväsivun yhtenä osana on keskusteluosio, jonne toisinaan kehoitetaan kirjoittamaan omia pohdintoja ja kommentoimaan muiden ajatuksia. Kommentteja tulee aika paljon, esimmäisellä viikolla yli 2600. Kun opiskelija on mielestään suorittanut tehtäväsivulla annetut tehtävät, merkitsee hän itse kyseisen osion suoritetuksi. Yleistä keskustelua ohjataan myös Twitteriin #FLwebsci -hashtagin alle.

Jos käyttäjän sähköposti-ilmoitukset ovat päällä, tulee kurssin vetäjiltä muistutusviesti viikon aluksi ja lopuksi kurssin etenemisestä. Ilmoituksen voi saada myös silloin, kun joku kommentoi omaa vastausta keskusteluosiossa.

Kielen vaikutus suoriutumiseen

Tietyt verkostoanalyysitermit olivat hieman haastavia, mutta olen pärjännyt varsin hyvin omalla kielitaidollani.