Julkaistu

Future Learn -alustan tekninen katsaus

Tämä Future Learn -MOOC-alustan tekninen arvio perustuu syksyllä 2014 suorittamaani Web Science: How the Web is Changing the World -kurssiin.

Future Learn on varsin tuore MOOC-alusta, joka vietti 1-vuotissyntymäpäiväänsä 13.10.2014. Tähän nähden palvelu toimi omalla kurssillani hyvin. Käyttö oli sujuvaa, tarjolla olevia kursseja on helppo selata, ilmoittautuminen on loogista ja kurssin etenemistä on helppo seurata. Jos vertaan tätä esimerkiksi joihinkin Moodlen avustuksella suorittamiini kursseihin, oli Future Learnin selkeys, toimivuus ja käytettävyys omaa luokkaansa. Käytettävyyteen vaikuttaa tietysti myös käymäni kurssin huolellinen toteutus, eli kurssi oli käsikirjoitettu hyvin kaikkine ohjeineen, siirtymineen ja kertaavine koosteineen. Palvelun varhainen kehitysvaihe voi osaltaan vaikuttaa kokemukseen, koska luultavasti kehittäjät ovat tähän mennessä ehtineet toteuttaa vain kaikkein keskeisimmät toiminnallisuudet ja työvälineet, jotka ovatkin varsin riittävät. Voi kuitenkin käydä niin, että ominaisuuksien lisääntyessä käytettävyys kärsii.

Käymäni kurssin aikana palvelun tekniikka toimi erittäin hyvin. Käyttökatkoja ei ollut, kaikki materiaalit kuten tekstit, kuvat, videot ja tehtävät latautuivat sujuvasti ja toimivat loogisesti. Kertaakaan en joutunut tilanteeseen, jossa olisi pitänyt ihmetellä jonkin ominaisuuden tarkoitusta ja toimintaa.

Kurssin tekstimateriaalit olivat materiaalisivuilla selaimella luettavassa muodossa, mutta lisäksi materiaalin olisi voinut ladata pdf-tiedostoina omalle tietokoneelle.

Videoalustana Future Learn (tai kurssin tarjoaja University of Southampton) käyttää vzaar-videopalvelua, josta videot on upotettu kurssisivuille. Videot voi katsoa selaimen kautta, mutta ne voi myös tallentaa itselleen esimerkiksi myöhempää käyttöä varten. vzaar taas omien sanojensa mukaan mahdollistaa videoiden katselun lukuisilla päätelaitteilla, joten videoiden pitäisi olla katsottavissa tietokoneen lisäksi tableteilla ja muilla mobiilipäätelaitteilla.

Suoritin kussin maksutta, mutta jos olisin halunnut todistuksen suorituksestani olisi se maksanut 24 puntaa + pakkaus- ja postikulut (Statement of Participation). Vaihtoehtoisesti voisin osallistua valvottuun loppukokeeseen ja saada todistuksen sen kautta (Statement of Attainment). Tämä olisi maksanut 119 puntaa. Loppukokeen organisoisi yritys nimeltä Pearson VUE, jolla on yli 4000 sopimuskumppania maailmanlaajuisesti. Yllätyin, kun myös Metropolia Ammattikorkeakoulu oli mukana Pearson VUEn testaajakeskusten joukossa. Peraatteessa kai siis voisin ilmoittautua kokeeseen Pearson VUEn kautta, jolloin Metropolia järjestäisi minulle kokeen, jonka kysymykset tekisi Future Learn (tai Southamptonin yliopisto). Metropolia kuittaisi suorituksen Pearson VUElle, joka ilmoittaisi asiasta Future Learnille, josta lopulta saisin todistuksen.

Käymäni kurssi huolellisesti laadittu ja se tuki hyvin itsenäistä ja joustavaa oppimista. Pidin siitä, että kurssilla oli selkeä rakenne, aikataulu ja etenemisjärjestys, vaikka osioita pystyi myös suorittamaan omassa tahdissa ja järjestyksessä. Tässä tapauksessa teknologia mahdollisti suuren osallistujamäärän, minkä ansiosta oppimistehtäviin liittyviin kommentti- ja keskusteluketjuihin osallistui runsaasti ihmisiä eri maista. Ilman tätä teknologiaa en todennäköisesti tietäisi, että Southamptonin yliopistossa yhtenä tutkimusalana on Web Science, enkä tietäisi, mitä osa-alueita tähän alaan sisältyy. Lisäksi itselläni sattui kurssin aijalle oli yksi erittäin tiivis työviikko, jonka kuluessa en ehtinyt tehdä kurssiin liittyviä tehtäviä. Kykenin kuitenkin varsin helposti ottamaan aikataulun kiinni, kun tilanne rauhoittui.

Mielestäni Future Learn -alustalla kurssin suorittaminen ei vaadi erityisiä teknisiä taitoja. Jos osallistuja osaa käyttää internetiä sekä katsoa ja kuunnella videoita, pitäisi kurssin suorittamisen onnistua teknisesti. Tosin tällä kurssilla myös videoista oli saatavilla litteroidut versiot, joten edes videomahdollisuus ei olisi pakollinen.

Future Learn tukee käsittääkseni varsin laajaa päätelaitevalikoimaa. Pikaisen iPhone-selaintestin perusteella sivusto on toteutettu responsiivisen suunnittelun mukaisesti, eli sivusto mukautuu päätelaitteen näytön kokoon. Ainakin iPhonella selaillessa sivusto näyttää selkeältä ja latautuu nopeasti. Kaikki kursseihin liittyvä tieto on löydettävissä varsin helposti, eikä käyttö juurikaan poikkea tietokonekäytöstä. Itse suoritin kurssini kokonaan pöytätietokoneen ja kannettavan välityksellä.

Suosittelen tutustumista Future Learn -alustaan ja sen kautta tarjottaviin kursseihin.

Julkaistu

Oma matalan kynnyksen verkko-opetusalusta CoursePressillä

Syksyllä 2014 julkaistu CoursePress on WordPress-lisäosa, joka muuttaa WordPressin monipuoliseksi, moderniksi verkko-opetusalustaksi. CoursePress antaa helpon ja ilmaisen mahdollisuuden luoda omia verkkokursseja ja sen käyttöönotto sekä kustomointi on helppoa. Lisäosan mukana tulee myös varsin näyttävä CoursePressin oma WordPress-teema.

CoursePressillä luodut kurssit noudattavat yleisimmistä MOOC-alustoista tuttua etenemistapaa. Kurssit ovat jaettu jaksoihin, joista kunkin alkaminen voidaan määrittää erikseen. Jaksoissa pääsee etenemään seuraavaan uuden jakson alkaessa, tai jos niin määritetty, vasta kun on suorittanut kaikki edellisen jakson osiot ja tehtävät. Videoiden ja muiden oppimateriaalinen lisääminen jaksoihin onnistuu helposti.

Kurssien oppimistehtävät ovat esseitä tai automaattisesti tarkastettavia monivalintoja. Opettaja voi myös arvioida tehtäviä ja asettaa tehtävien läpäisylle minimiarvosanan. Humanistiselle MOOCille oleellisia itse- ja vertaisarviointia ei kuitenkaan ole ainakaan vielä valitettavasti toteutettu CoursePressiin.

CoursePressin mahdollistaa myös maksullisten kurssien luomisen PayPal- tai luottokorttimaksuilla. Bundlena asennettava MarketPress-lisäosa vaaditaan maksullisten kurssien luomiseen.

CoursePressistä on saatavilla, kuten olettaa saattaa, myös maksullinen versio. 35 dollaria maksava Pro-versio antaa mahdollisuuden useampien kurssien luomiseen (ilmaisversio tukee vain kahta samanaikaista kurssia.) Se tarjoaa myös mm. useampia tapoja osallistumismaksujen vastaanottoon.

Kaikenkaikkiaan CoursePress tarjoaa mainion mahdollisuuden luoda kevyitä verkkokursseja suhteellisen pienellä osaamisella ja täysin ilmaiseksi. Lisäosan kehitys on vielä alussa, mutta jo aikainen versio on varsin pätevä. Oppimistehtävät ja arviointimenetelmät eivät ole kuitenkaan kovin monipuolisia, mutta antavat kuitenkin riittävät perusteet kurssin suunnitteluun.

Distanssin CoursePress-testisivusto löytyy täältä.

Julkaistu

Oppijan näkökulmia MOOC-pedagogiikkaan

Kuvaan tässä mikroartikkelissa kokemuksiani kahdesta MOOC-toteutuksesta osallistujan näkökulmasta (MOOC = Massive Open Online Course, massiivinen, avoin verkkokurssi). Kurssit ovat Suomen Wikiopistossa syksyllä 2009 järjestetty Vapaiden ja avointen oppiresurssien tuottaminen eli Avokurssi sekä Future Learn -palvelussa syksyllä 2014 järjestetty, kirjoittamishetkellä käynnissä oleva Web Science: How the Web is Changing the World.

Kurssien esittely

Esimerkkikurssit eroavat toisistaan yleisesti käytetyn cMOOC– ja xMOOC-jaottelun mukaisesti. Varhaiset avoimet verkkokurssit olivat niin sanottuja cMOOC:eja, jotka painottivat konnektivismia (connectivism) eli oppijoiden välistä verkostoitumista korostavaa näkemystä oppimisesta. Vähitellen kursseilla alkoi painottua massiivisuus eli kurssin skaalautuvuus suurille käyttäjämäärille. Tällaiset kurssit toimivat myös usein korkeakoulukurssien laajunnuksina, mistä juontuu etuliite x eli extended. Tässä artikkelissa Wikiopiston Avokurssi edustaa cMOOC-mallia ja Future Learn Web Science -kurssi on xMOOC-lähestymistavan mukainen.

Vapaiden ja avointen oppiresurssien tuottaminen -kurssilla perehdyttiin avoimen tiedon teoriaan, tekijänoikeuksiin ja erilaisten sisältöjen julkaisemiseen verkossa. Kokonaisuuden hallinnointi tapahtui Wikiopiston kurssisivulla, jolle oli kuvattu kurssin taustat, ohjeet ja kymmenen viikon viikkokohtainen ohjelma.

Web Science: How the Web is Changing the World -kurssi on johdatus Southamptonin yliopiston Web Science instituutin tutkimusalueisiin. Kurssi on toteutettu Future Learn -oppimisalustalla, jolla opiskelu edellyttää rekisteröitymistä palvelun käyttäjäksi. Rekisteröitymisen jälkeen kurssille ilmoittaudutaan erikseen, minkä jälkeen päästään käsiksi kurssin sisältöön sekä viikkokohtaista ohjelmaa ja omaa etenemistä kuvaava graafiseen kalenterinäkymään (tarkempi kuvaukseni kurssin aloituksesta).

Kurssialustat

Wikiopisto on tehty MediaWiki-ohjelmistolla, joka on suunniteltu Wikipediasta tuttua, yhteisöllistä sisällöntuotantoa ajatellen. Ohjelmisto ei ole niin sanottu oppimisympäristö, jossa olisi valmiita ominaisuuksia esimerkiksi kurssin aikatauluttamiseen, erilaisten tehtävien laatimiseen tai tehtävien palauttamiseen ja tarkistamiseen liittyen. Käymäni kurssin kaikki tarpeellinen tieto löytyy yhdeltä tekstipohjaiselta www-sivulta, ja oppimateriaaleina käytettävät avoimet aineistot löytyvät linkkien takaa.

Tällainen tapa rakentaa kurssi on opettajalle kevyt ja joustava. Oppijan näköulmasta ratkaisu on tässä tapauksessa mielestäni selkeä. Esitystapa tukee kurssin keskeistä pedagogista, tutkivaan oppimiseen ohjaavaa otetta, jossa varsinainen työskentely ja asioiden käsittely tapahtuu osallistujien omilla blogisivuistoilla.

Future Learn on verkkokursseja varten rakennettu alusta, jonka toimintojen avulla kurssin vetäjä voi tuottaa oppimismateriaalin alustalle, jakaa sen viikko-ohjelmaksi ja edelleen jakaa viikon pienemmiksi oppimiskokonaisuuksiksi. Web Science -kurssi on rakennettu siten, että kaikki kurssin suorittamiseksi tarvittava oppimateriaali löytyy alustalta. Materiaalit sisältävät tekstejä, videoita ja PDF-tiedostoja. Syventävänä materiaalina on käytetty linkkien takaa löytyviä verkkolähteitä. Kunkin viikon lopuksi on tarjolla monivalintatehtävä, jolla voi testata oppimaansa. Kurssin vetäjät ovat huolellisesti kommentoineet oikeita ja vääriä vastausvaihtoehtoja.

Tällainen ohjaava malli auttaa opiskelijaa kokonaisuuden hahmottamisessa, kun kurssille palatessa voi helposti nähdä, missä vaiheessa toteutusta on menossa. Kurssilla, jolla suuri määrä oppimateriaalia on keskitetty kurssialustalle, on hyvä, että rakenteen ja etenemisen määrittely on mahdollista. Kurssin vetäjille kokonaisuuden rakentaminen on työläs ja paneutumista vaativa tehtävä varsinkin ensimmäisen toteutuksen yhteydessä. On tuotettava tekstimateriaalit, videot ja muu aineisto, määriteltävä viikko-ohjelma ja rakennettava yksittäiset oppimistehtävät sekä käsikirjoitettava etenemistä ohjaavat ohjetekstit.

Pedagogiset painopisteet

Avokurssilla opiskelu oli itseohjautuvaa. Ilmoittauminen tapahtui lisäämällä oma nimi kurssin osallistujasivulle ja tehtäväpalautuksiin tuli käyttää omaa blogia, joka linkitettiin itse osallistujalistalle. Tehtäväosiot suoritettiin siten, että aluksi perehdyttiin viikko-ohjelmassa annettuihin oppimateriaaleihin ja sitten aiheesta kirjoitettiin essee tai muu kokonaisuus omaan blogiin. Ohjaajat tekivät blogien syötteistä koosteen FriendFeed-palveluun, ja tämän yhdistetyn syötteen kautta oli mahdollista seurata osallistujien työskentelyä. Omien analyysien ja pohdintojen lisäksi ohjeena oli kommentoida muiden osallistujien kirjoituksia. Kaikki blogimerkinnät ja kommentit olivat julkisia, joten työskentely oli hyvin avointa. Koin, että tämä ratkaisu nosti rimaa omien vastausten julkaisemiselle. Työstin jokaista esseetä samalla intensiteetillä kuin mitä tahansa muuta verkkoon julkaisemaani sisältöä. Luulen, että täysi avoimuus on monille kynnys edes aloitaa tällaista kurssia, ja se voi myös karsia pois vastauksia, jossa oppija joutuu osoittamaan osaamattomuuttaan tai epävarmuuttaan.

Web Science -kurssin suoritustapa pohjaa oppijan näkökulmasta pedagogisesti kevyempään ja perinteisempään opettajalta oppijalle -malliin, jossa kurssin vetäjät ovat tuottaneet opiskekeltavat asiat valmiiksi ja oppijan tehtävänä on lukea, kuunnella ja katsella annetut materiaalit ja omaksua ne. Kurssilla kannustetaan myös keskustelemaan jokaisesta sisältökokonaisuudesta, ja kommentointi on ollut välillä hyvinkin aktiivista. Näin massiivisella kurssilla käy kuitenkin niin, että kommentointi lähes menettää merkityksensä. Kun esimerkiksi opetusvideota on kommentoitu yli sata kertaa, on kommenttiketjusta vaikea löytää relevantteja, aidosti hyödyllisiä ja täydentäviä näkökulmia. Tässä tapauksessa käy kenties niin, että suljettu oppimisympäristö madaltaa julkaisukynnystä ja rohkaisee näennäiseen kommentointiin. Pienemmällä Wikiopiston kurssilla jokainen omaan blogimerkintään saatu kommentti tuntui henkilökohtaiselta ja arvokkaalta, ja samoin muiden tekstien kommentointi tuntui hyvin merkitykselliseltä.

Avokurssin läpäiseminen edellytti kaikkien kurssiohjelmassa olevien tehtävien suorittamista sekä osallistumista keskusteluun. Ohjaajat seurasivat työskentelyä yhdistetyn blogisyötteen avulla ja osallistuivat myös keskusteluun osallistujien blogeissa. Vaikka kurssi oli kaikille avoin, oli aktiivisia osallistujia parhaimmillaan kymmenkunta. Pienen osallistujamäärän ansiosta ohjaajien oli mahdollista seurata etenemistä melko vaivattomasti. Web Science -kurssilla etenemistä seurattiin Future Learn -alustan toimintojen avulla, eli merkitsemällä itse suoritetut osiot selvitetyiksi. Kurssin lopuksi oli pisteytetty monivalintamuotoinen loppukoe, josta piti saada tietty minimipistemäärä. Osallistumistodistukseen olisi vaadittu yli puolien osioiden suorittaminen sekä loppukoeen hyväksytty suoritus. Koska kurssilla oli mukana kymmeniä ellei satoja osallistujia, on selvää, etteivät ohjaajat olisi voineet arvioida jokaista osallistujaa erikseen.

Yhteenveto

Mielestäni Wikiopiston Vapaiden ja avointen oppiresurssien tuottaminen -kurssi onnistui cMOOC-ajattelun mukaisesti aktivoimaan osallistujien aitoa vuorovaikutusta ja aihepiirin itsenäistä tutkmimista ja tiedonrakentelua. Tällainen lähestymistpa sopii mielestäni melko rajatun osallistujajoukon syventäväksi opintokokonaisuudeksi, jossa paneudutaan yhteiseen aiheeseen ja pyritään löytämään siihen uusia näkökulmia. Future Learn -alustan Web Science: How the Web is Changing the World -kurssi toimii hyvänä peruskurssina ja johdantona aiheeseen. Tällaisen toteutuksen avulla voi tehokkaasti opettaa perusteita eri aiheisiin liittyen, kun ensimmäisen toteutuksen rakentamisen jälkeen samaa materiaalia ja rakennetta voidaan hyödyntää pienemmällä panostuksella ja kurssille voi osallistua todella suuri määrä opiskelijoita.

Aito oppiminen lähtee halusta ja motivaatiosta omaksua jotain uutta. Täysin verkkovälitteinen oppiminen edellyttää aina itsenäisyyttä ja vastuuta omasta työskentelystä. Verkkokurssi voi olla yhdellä www-sivulla kuvattu aikataulu linkitettynä verkosta löytyviin oppimateriaaleihin, tai opiskelijan etenemistä ohjaava, vuorovaikutteisia toiminnallisuuksia sisältävä monimuotoinen kokonaisuus. Molemmat toimivat, kun kokonaisuus on suunniteltu tarkoituksenmukaisesti ja halu oppia on olemassa.

Julkaistu

Mitä digitaalisten pelien hyödyntäminen työvälineenä vaatii nuorisotyöntekijältä?

Nuoret pelaa
Nuorisotyö koostuu monista erilaisista työmuodoista ja niihin sisältyvistä menetelmistä. Työhön kuuluu niin avointa nuorisotalotoimintaa, ohjattua harrastustoimintaa, kohdennettua yksilö- tai pienryhmätyötä, tieto- ja neuvontapalveluita, media- ja kansainvälisyyskasvatusta sekä paljon muuta. Keskeistä nuorisotyölle kuitenkin on, että toiminta tapahtuu pääasiassa nuorten vapaa-ajalla ja se perustuu vapaaehtoisuuteen. Siitä johtuen nuorisotyö joutuu monista muista (etenkin kunnallisista) palveluista poiketen olemaan ajan hermolla ja olemaan valmis reagoimaan nuorten maailman ilmiöihin.

Nuorten maailma on jakaantunut yhä pienempiin kiinnostuksenkohteisiin, mikä luo omat haasteensa tarjota sellaisia palveluita, jotka puhuttelisivat mahdollisimman monia nuoria. Kaksi merkittävää jo pidempään nousussa ollutta aihetta ovat olleet digitaalinen teknologia ja pelaamisen lisääntyminen.

Nuorisotyössä on erilaista pelaamista hyödynnetty jo pitkään: nuorisotaloilla pelataan biljardia, pingistä, korttia, lautapelejä ja konsolipelejä. Kun puhutaan pelaamisesta pelkkänä toimintana, voidaan digitaalinen pelaaminen nähdä osana jatkumoa, perinteisenä pelaamisena uusin välinein.

Digitaalisen pelaamisen käsittäminen vain tällä tavoin ei kuitenkaan huomioi siihen liittyviä monia erilaisia mahdollisuuksia. Kuten muissakin palveluissa tai toiminnoissa, niiden siirtäminen sellaisenaan sähköisiksi tarkoittaa vain aiemman toistamista uudessa ympäristössä, vaikka uusi ympäristö mahdollistaisi aivan uusia innovaatioita. Jos nuorisotalolle hankitaan uusi pelikonsoli tai pelitietokoneita, joita ei kuitenkaan aktiivisesti käytetä työn välineinä (eli nuoret vain pelaavat itse, ilman että ohjaajat tekevät muuta kuin antavat pelit tai laitteet käyttöön), ei niiden mahdollisuuksia olla vielä otettu haltuun.

Mitä digitaalisten pelien hyödyntäminen sitten oikeasti vaatisi työntekijältä? Vaatimukset voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: tietoihin, taitoihin ja asenteisiin. Kuten muussakaan nuorisotyössä, ei toimintaa hyödyntääkseen tarvitse olla valtakunnan ylin asiantuntija. Mitä syvempää ja laajempaa osaaminen kuitenkin on, sitä monipuolisemmin välinettä voi hyödyntää.

Digitaalisen pelaamisen tietoihin kuuluu erilaisten pelien, pelimaailmojen ja pelaamiseen käytettävien välineiden tunteminen. Tietyt teemat ja isot ilmiöt voivat pysyä pitkään samankaltaisina. Esimerkiksi erilaisia Counter-Strike -tyyppisiä ampumispelejä tai World of Warcraft -tyylisiä monen pelaajan verkkoroolipelejä on pelattu jo vuosia, ja ne ovat pääpiireittäin samankaltaisia kuin kymmenen vuotta sitten. Tietyt pelit ja osa laitteista kehittyy ja muuttuu kuitenkin jatkuvasti, minkä vuoksi aiheen yksityiskohtaisempi tuntemus voi vaatia jatkuvaa perehtymistä. Nuoret kuitenkin mielellään kertovat omista suosikkipeleistään, joten hyvä keino tässäkin asiassa on olla aidosti kiinnostunut ja keskustella nuorten itsensä kanssa pelaamisesta.

Digitaalisen pelaamisen taitoihin kuuluu puolestaan erilaisten pelien ja niiden käyttöön liittyvien laitteiden käyttö. Toisaalta se on fyysistä tekemistä, kuten miten pelit asennetaan, miten ne saadaan toimimaan verkossa sekä kuinka itse pelaaminen tapahtuu. Näissä asioissa nuoret ovat usein työntekijöitä parempia asiantuntijoita, ja heidän apuaan ja vinkkejä kannattaa ottaa vastaan. Fyysisen tekemisen lisäksi taitoihin kuuluu kuitenkin myös välineiden hyödyntäminen ammatillisessa mielessä, eli miten erilaisia pelejä voi käyttää nuorten ryhmätoiminnassa, opetellessa esimerkiksi ryhmätyötaitoja, tunteiden käsittelyä, keskittymistä tai suunnittelua. Erilaiset pelit tarjoavat erilaisia vastauksia erilaisiin tarpeisiin, jolloin työntekijän ammattitaitoon on tietää millaisia pelejä missäkin tilanteessa voi hyödyntää. Koska digitaalisten pelien käyttö on vielä melko uutta koko toimialalla, on hyvien käytänteiden kirjaaminen ja jakaminen työntekijöiden välillä erinomainen keino lisätä osaamista alalle laajemmaltikin.

Kolmantena ja tärkeimpänä osaamisen alueena ovat kuitenkin asenteet. Aivan kuten verkkonuorisotyö kymmenen vuotta sitten, digitaalisen pelaamisen hyödyntäminen nuorisotyössä jakaa mielipiteitä. Toisessa ääripäässä ovat ne, joiden mielestä nuoret pelaavat ja istuvat ruudun äärellä jo muutenkin liikaa, eikä nuorisotyön tarvitse heitä enempää siihen kannustaa. Vastakkaisessa ääripäässä ovat puolestaan he, jotka itse ovat aktiivisia peliharrastajia, eivätkä ehkä ole valmiita näkemään pelaamiseen liittyviä uhkia tai haittoja. Realistinen suhtautuminen aiheeseen, sekä hyvässä että pahassa, on kuitenkin tarpeen toiminnan todelliseksi hyödyntämiseksi.

Eri asiat eivät kuitenkaan ole toisistaan irrallaan. Esimerkiksi asenteisiin voidaan pyrkiä vaikuttamaan tietoa ja taitoja lisäämällä. Kuitenkin viime kädessä meidän jokaisen tulisi pohtia omaa suhtautumistaan digitaaliseen pelaamiseen. Parhaimmillaan ja oikein käytettynä kyse on välineestä, joka tarjoaa nuorisotyölle valtavasti uusia mahdollisuuksia.

 

Tiedot kirjoittajasta:

Mika Joensuu

Kirjoittaja toimii Hyvinkään kaupungin Nuorisopalveluissa nuorisosihteerinä ja vastaa samalla kaupunkinsa verkkoperustaisen nuorisotyön kehittämisestä. Hän on toiminut muiden töidensä ohessa erilaisissa asiantuntija- ja kouluttajatehtävissä nuorten verkkomaailmaan liittyen jo vuosien ajan. Koulutukseltaan Mika on yhteisöpedagogi (YAMK), tehden opinnäytetyönsä verkon parvista ja joukkoistamisesta. Mika pitää kaavioista, prosessikuvauksista ja miniatyyripelihahmojen maalaamisesta.

Julkaistu

Mitä on tärkeää huomata blogisisältöä kirjoittaessasi?

Blogiteksti eroaa perinteisestä artikkelista tai verkkosivun uutisesta. Blogitekstin tuottamisessa on joitain yleisesti hyväksi koettuja tehokeinoja. Blogitekstin on hyvä olla persoonallinen ja kuvastaa kirjoittajaa. Keskeistä ei ole niinkään täydellinen kielioppi vaan se, että tekstistä välittyy millainen kirjoittaja on. (Huttunen, Lauha, Middeke & Säilä 2014, 15-16.) Persoonallisuus tarkoittaa kirjoitustyylin lisäksi kuvia ja visuaalista muotoilua. Toiseksi tekstin kappaleiden kannattaa olla lyhyitä ja napakasti otsikoituja. Lisäksi blogiteksti kannattaa tehdä ytimekkääksi, mikä tarkoittaa, että siinä käsitellään yhtä aihetta kerrallaan (Huttunen ym. 2014, 16).

Blogin keskiössä on blogin pitäjän tuottama sisältö. Tekstin lisäksi kirjoitukseen voi liittää tai upottaa kuvia, videoita, hyperlinkkejä tai ääntä sekä asemoida niitä tekstiin sopivaksi. Upottamisella saa tuotua blogiin erilaisia sisältöjä muista mediapalveluista, kuten YouTubesta, Flickristä, Instagramista, Facebookista ja Twitteristä. (Huttunen ym. 2014, 15.)

 

Ajankohtaisuus ylläpitää blogin elävyyttä

Blogin ulkoasu ja rakenne on tärkeää sen houkuttelevuuden kannalta. Käytetyt värit ja elementit tuovat persoonallisuutta, esteettisyyttä ja helpottavat blogin selailua ja lukemista (Kesämaa 2012).

Bloggaamalla osallistutaan keskusteluun ja kommentoidaan ajan ilmiöitä, eli hyvän blogin tulee olla ajankohtainen, jotta sitä jaksaa seurata (Kesämaa 2012). Säännöllinen julkaiseminen on tärkeää, koska se pitää blogin elävänä ja lukijat innostuneina uudesta sisällöstä. Silloin blogi pysyy mukana ajankohtaisissa aiheensa keskusteluissa, ja ihmisten kiinnostus säilyy.

 

Miten saada ihmiset kiinnostumaan juuri sinun blogistasi?

Blogi on sinun brändisi, eli itsesi tai edustamasi organisaation, ääni ja kuva. Brändille tai identiteetille on tärkeää, että se eroaa jollain tavalla muista. (mt. 2012.) Siksi on hyödyllistä määritellä blogi ja sen sisällön tavoitteet myös suhteessa kilpailijoihin ja kumppaneihin, ja erottua joukosta. Kannattaa miettiä, miksi joku lukisi juuri sinun blogiasi eikä jonkun muun. Käsittele asioita, joista muut eivät kirjoita, ja kirjoita houkuttelevasti kuin alasi parhaana asiantuntijana.

Blogissa asioiden käsittely on henkilökohtaisempaa ja kantaa ottavampaa kuin virallisessa mediatiedottamisessa. Hyvässä blogikirjoituksessa otetaan kantaa itselle merkittävään asiaan lukijoita kiinnostavalla tavalla. Henkilökohtaisuus muodostuu valituista aiheista ja näkökulmista, kirjoituksen muodosta ja kielestä. (mt. 2012.) Blogikirjoituksessa on hyvä rajata aihe ja joskus jopa provosoida, mikä voi herättää mielipiteitä keskusteluun.

Jokaisella ihmisellä on oma persoonansa ja äänensä myös kirjoittaessaan. Blogikirjoitus välittää ihmisen tyylin ja sävyn myös verkossa (mt. 2012). On tärkeää, että blogitekstisi erotttuvat muista saman aiheen teksteistä, jotta lukijat kiinnostuvat ja haluavat kommentoida ja jakaa blogiasi. Erotut omalla tyylilläsi: oletko viiltävän ironinen ja tarkkanäköinen analysoija, oletko hervottoman hauska pakinoitsija, tarjoatko ennenkuulumattomia näkökulmia pureskeltuihin aiheisiin vai tuotatko jotain muuta, mitä kukaan muu ei tee (mt. 2012)?

 

Tee blogin sisällöstä houkuttelevaa ja silmäiltävää

Olennaista bloggaamisessa on tekstin tuottamisen lisäksi linkitys, kommentointi ja keskustelu (mt. 2012).Muista, että teet tekstisi sinusta ja aiheestasi kiinnostuneelle yleisölle. Blogin sisällön on oltava houkuttelevaa ja silmäiltävää. Silmäiltävyys muodostuu tekstin pituudesta, asioiden esitysjärjestyksestä, hyvästä (väli)otsikoinnista ja muusta kuin tekstimateriaalista. Suosittua sisältöä ovat esim. listat, linkit, kuvat, videot, äänet. (mt. 2012.)

Selkeä teksti edellyttää asian tuntemista ja näkökulman valintaa. Kirjoittaja on perillä bloginsa aiheesta ja osaa kommunikoida mielipiteensä ja visionsa muille. Kirjoituksen pitää olla myös riittävän oikeakielinen. Blogitekstissä pitää muistaa myös viitata lähteisiin.

Linkki alkuperäiseen lähteeseen luodaan aina, kun se on mahdollista. Linkittäminen palvelee monia tarkoituksia: se on korrekti viittaamisen tapa, se tarjoaa lukijoille tausta- tai lisätietoa ja se vaikuttaa myös blogin tai postauksen hakukonelöydettävyyteen. (Kesämaa 2012.)

 

Lähteet:

Tero Huttunen, Heikki Lauha, Henna Middeke & Veera Säilä: Nuorisotyö bloggaa, Verke 2014

Niina Kesämaa, 2012: Viisauuta blogin käyttöön -blogiopas http://wiki.eoppimiskeskus.fi/pages/viewpage.action?pageId=4886341

 

28.10.2014

Aleksi Salmela

Julkaistu

Ensitunnelmia Mooceista

Alkutunnelmat

Päätin aloittaa Mooceihin tutustumisen heti sillä ne vaikuttivat mielenkiintoisilta. Olen tähän mennessä osallistunut kahteen Alisonin MOOC:iin: Introduction to Marketing (http://alison.com/courses/Introduction-to-Marketing) ja Fundamentals of Marketing Your Business Online (http://alison.com/courses/Fundamentals-of-Marketing-Your-Business-Online). Lisäksi olen aikeissa suorittaa kaksi Alisonin projektijohtamiseen liittyvää kurssia.

Jo ennen osallistumistani ensimmäiseen tapaamiseen oli selvää mitkä kurssit ainakin suoritan, mutta selaillessani eri palveluntarjoajien valikoimia löysin joukon muitakin mielenkiintoisia kursseja. Ongelmana on kuitenkin se, etten saa niitä mielenkiintoisia kursseja mitenkään liitettyä omiin opintoihin vaikka kuinka yrittäisin vääntää, vaikka toisaalta OpenLearningin Introduction to Wines kuulostaa melko hyvältä vapaavalintaiselta kurssilta. Lisäksi myös käytettävissä oleva aika asettaa rajoitteensa mukavien kurssien valintaan.   Tätä artikkelia kirjoittaessa löysin myös kaksi uutta kurssia, jotka soveltuvat opinto-ohjelmaani ja jotka hyödyttävät minua varmasti myös tulevaisuudessa.

Kurssit, joita on tarkoitus suorittaa hankkeen aikana

Kuten, jo aiemmin mainitsin olen jo suorittanut kaksi Alisonin kurssia. Nämä eivät kuitenkaan yksinään riitä Yhteisöviestinnän ja Markkinoinnin kurssin opintopisteiden suorittamiseen. Niinpä etsiskelin lisäää kursseja ja törmäsin kahteen mielenkiintoiseen MOOC:iin OpenLearningin sivuilla. Suoritan vielä markkinointiin liittyvät kurssit: https://www.openlearning.com/courses/BUS832911 ja https://www.openlearning.com/courses/BUS876597

Projektitoiminnan 5op kurssin osana suoritan seuraavat kurssit:  http://alison.com/courses/Introduction-to-Project-Management-1 ja http://alison.com/courses/Diploma-in-Project-Management

Rekisteröityminen

Alisonin kursseille rekisteröityminen oli helppoa. Vaihtoehtona oli reiksteröityä Googlen, Facebookin tai Yahoon tilien avulla tai sitten voimassa olevan sähköpostin avulla, joka siis itse valitsin vaihtoehdoksi. Palveluntarjoaja lähetti sähköpostiin linkin, joka avulla rekisteröityminen vietiin loppuun. Homma oli varsin simppeli eikä vaatinut mitään erityistaitoja.

Kokonaiskuva kurssin tavoitteista

En varsinaisesti perehtynyt kurssin kuvauksiin ja tavoitteisiin ennen kurssien aloittamista, mikä tuottikin sitten Fundamentals to Marketing Your Business Online-kurssin kohdalla melkoisen pettymyksen. Olin odottanut enemmän tietoa some-markkinoinnista ja siksi olikin pettymys kun kurssi käsittelikin Googlen hakukoneen kautta tapahtuvaa markkinointia. Molemmat kurssit olivat melko tiiviitä paketteja ja sisälsivät olennaisen tiedon kyseisistä aiheista. Mikäli on hakemassa laajempaa kuvaa markkinoinnista kannattaa ehkä suorittaa rinnalla myös muita aiheeseen liittyviä kursseja.

Vieras kieli

Itselleni opinnot englanniksi eivät ole kovinkaan haastavia sillä olen aikanaan työelämässä käyttänyt englantia työkielenä. Kuitenkin huomasin, että kurssit vaativat eritysen paljon keskittymistä, koska oli ymmärrettävä kaikki mitä sanottiin. Siksi yhden päivän aikana ei jaksanut suorittaa useampaa lyhyttä kurssia.

 

Julkaistu

WordPressin opettelua Alison.com:in MOOCin avulla

Teen harjoittelua Distanssi-hankkeeseen, ja siksi kokeilin itse näin aluksi lyhyttä MOOC:ia tutustuakseni MOOC:ien maailmaan. Tutustuin Alison.com:in MOOC:iin “Wordpress: blogging on the web”. Tämä oli lyhyt MOOC, joka koostui opetusvideosta, jossa esiteltiin WordPressin käyttöä sekä lyhyestä testistä, missä 12:lla monivalintakysymyksellä tarkasteltiin WordPressistä opittua tietoa.

Oppiakseni WordPressin käyttöä tein oman harjoitusblogin nimeltä Ally McBeat’s Rap Blog, johon harjoittelin muun muassa erilaisen median tuomista. Tein erilaisia harjoitusblogikirjoituksia, jotka tein opetusvideon ohjeiden mukaisesti. Mielestäni videon avulla oppi WordPressin käytön perusasioita helposti, ja videon opettajaa oli mukavaa kuunnella.

Toisaalta mitään hirveän erityistä en oppinut MOOCista, mutta käymäni MOOC olikin WordPressin käytön aloittamista helpottamiseksi tehty. Kussin ensimmäisen osa siis koostui opetusvideosta, jossa opettaja puhui, ja jossa näytettiin kuvaa hänen tietokoneensa näytöstä, kun hän loi WordPressiin blogin. Toinen osa oli monivalintatesti, jossa 12:lla helpolla monivalintakysymyksellä selviteltiin hyvin pintapuolisesti WordPressistä opittua tietoa. Monivalintatesti oli todella helppo, ja vastaukset pystyisi jopa päätellä, vaikka ei WordPressiä olisi juuri käyttänytkään. Lopuksi kurssista pystyi antamaan palautetta.

Voin suositella MOOCia, jos ei ole koskaan kirjoittanut omaa blogia, ja haluaa päästä siinä alkuun. Mutta WordPressin käytön syvällisempään opiskeluun on varmasti muita MOOCeja. Ja WordPress on sen verran helppokäyttöinen, että itsekin pystyy pääsemään alkuun.

 

Julkaistu

Opiskelijoiden onnistunut ensimmäinen kokoontuminen Metropoliassa

mooc1

 

Metropolian Hämeentie 153:n ATK-tilaan kokoontui keskiviikkona 8.10. kymmenkunta opiskelijaa, jotka haluavat suorittaa erinäköisiä opintojaksoja Distanssi-hankkeen kautta MOOCina. Ensimmäisessä tapaamisessa klo 10-14 välillä Distanssi-hankkeen työntekijät sekä siitä kiinnostuneet opiskelijat esittelivät itsensä. Distanssin projektipäällikkö Tuomas Korkalainen pyysi kaikkia kertomaan itsensä esittelyn ohella juuri syömänsä aamupalan koostumuksen. Esittelyn lopuksi todettiin, että MOOCeja suorittamaan oli saapunut terveellisiä elämäntapoja noudattava opsikelijajoukko, sillä kukaan osallistujista  ei ollut aloittanut päiväänsä tuopillisella olutta.

Opiskelijoita oli sekä Metropoliasta että HUMAKista ja erilaisista koulutusohjelmista. Päivän aikana käytiin läpi minkälaisia opintojaksoja opiskelijat aikoivat suorittaa, Distanssi-opiskelun työskentelytapoja sekä MOOC-opiskelun ideaa.

Jotkut opiskelijoista olivat jo aloittaneet MOOCin kanssa työskentelemisen, ja toiset etsivät tapaamisen aikana opintojaksonsa sisällöille sopivia MOOCeja. MOOCeja löytyy useilta eri nettisivuilta ja tahoilta kuten MOOC.fi, Coursera, EdX, Stanford Online, Udacity, Alison.com sekä Open Learning, joten tarjontaa tuntui olevan välillä liikaakin. Lisäksi opiskelijoille esiteltiin MOOC-alustojen arviointityö sekä projektisuunnittelija Markku Tähtinen opetti meitä käyttämään Word Press-julkaisujärjestelmää.

Opiskelijoille luotiin oma suljettu Facebook-ryhmä, johon he lisäsivät omat tiedostonsa, joissa on suunnitelmat opintojakson suorittamiselle. Opiskelijoiden on tarkoitus myös arvioida MOOCien suorittamisen edistymistä sekä niiden toimivuutta Distanssi-hankkeen Etäoppimassa-blogiin.

Opiskelijat vaikuttivat menevän kiinnostuneina kohti heille uutta MOOC-maailmaa. Innostusta alkoi syntyä, kun sopivia MOOCeja löytyi ja sitä kautta opintojaksojen suorittaminen alettiin saada suuntaa ja rakennetta.

 

Aleksi Salmela, viestinnän ja markkinoinnin harjoittelija Distanssi-hankkeessa

Julkaistu

Ilmoittautuminen Distanssin keskustelutilaisuuteen verkkonuorisotyön MOOC-koulutuksista 10.12.2014

mooc-valtaa

 

Distanssi-hanke järjestää keskustelutilaisuuden aiheena MOOC-täydennyskoulutuksen käyttäminen nuorisotyöntekijöiden digitaalisten taitojen ja verkkonuorisotyön osaamisen vahvistamiseksi. Tilaisuus järjestetään Nuorten toimintakeskus Hapessa Helsingissä 10.12.2014. Nyt on tullut aika ilmoittautua tapahtumaan!

Tilaisuudessa keskustellaan MOOC-koulutusten järjestämisestä sekä kuullaan Distanssi-hankkeessa syntyneistä tuloksista. Keskustelua käydään MOOC-koulutuksen pedagogisista ja teknisistä ratkaisuista, ansaintologiikasta sekä siitä, millaisia verkkonuorisotyöhön liittyviä sisältöjä ko. koulutuksessa olisi hyvä ottaa huomioon. Yhteiseen keskusteluun toivotaan mukaan eri alan asiantuntijoiden ja ammattilaisten näkemyksiä. Kaikista aiheista ei siis tarvitse olla täysin kärryillä.

Ilmoittautuminen keskustelutilaisuuteen onnistuu seuraavan linkin kautta: http://distanssi.metropolia.fi/ilmoittautuminen-keskustelutilaisuuteen-10-12-2014/ Toiveenamme on, että ilmoittautumiset tulevat 1.12.2014 mennessä.

Tarkempia tietoja tapahtumasta saa tapahtuman Facebook-eventistä: https://www.facebook.com/events/1527661594138749/ sekä tapahtuman teaser-sivulta: http://distanssi.metropolia.fi/mooc-valtaa-nuorisoalan/

Distanssi-hankkeen työntekijät toivottavat kaikki asiasta kiinnostuneet tervetulleiksi tilaisuuteen!

Julkaistu

FutureLearn ja Web Science -MOOC

Kuvaan tässä kirjoituksessa kokemuksiani Distanssin yhteisopintojaksolla suorittamastani MOOC-toteutuksesta. Tämä on kolmen kirjoituksen sarjan ensimmäinen osa, jonka tarkoituksena on kuvata massiivisen verkkokurssin aloitusvaihetta.

Tuntuma MOOCeihin ennen kurssin aloittamista

Olen ollut kiinnostunut kiinnostunut verkko-oppimisesta useiden vuosien ajan, ja MOOCit ovat luonnollisesti kuuluneet tähän kenttään. Muistan kuulleeni ja lukeneeni aiheesta vuosien varrella, mutta varsinainen havahtuminen tapahtui vuonna 2013 Sulautuva opetus & oppiminen -seminaarissa, missä Jaakko Kurhila piti esityksensä Kaikki huutaa MOOC!. Kurhilan esitys antoi erinomaisen tiivistelmän MOOCien historiasta ja ajankohtaisista kehityssuunnista sekä Helsingin yliopiston ohjelmointi-MOOCin kokemuksista ja tuloksista.

Tämä myöhäinen havahtuminen oli siinä mielessä mielenkiintoinen, että olin osallistunut lähes neljä vuotta aiemmin Suomen Wikiopistossa järjestetylle Vapaiden ja avointen oppiresurssien tuottaminen -kurssille, jota pidetään jopa Suomen ensimmäisenä MOOC-toteutuksena. Yhtymäkohdat Kurilan esitykseen eivät kuitenkaan olleet aivan ilmeiset, sillä tämä 2009 järjestetty kurssi oli muodoltaan niin sanottu cMOOC, eli konnektivismia (connectivism) ja käyttäjien välistä verkoistoitumista korostava oppimismalli, kun taas Kurhilan esitys käsitteli aihetta xMOOC-näkökulmaa (extended) painottaen. Näiden kahden lähestymistavan eroja on ansiokkaasti avattu esimerkiksi blogikirjoituksessa The Ultimate Student Guide to xMOOCs and cMOOCs.

Näistä lähtökohdista lähdin Distanssin toimintaan innolla mukaan. Ennen varsinaisen kurssikokeilun aloittamista teimme kollegoiden kanssa runsaasti MOOC-alustojen vertailua, tutkimme kurssien sisältöjä ja laajuutta sekä yleistä tuntumaa. Valinnanvaraa itseäni kiinnostaviin aiheisiin oli runsaasi, ja lopulta päädyin valitsemaan kehitysvaiheessa olevan kurssialustan ja siellä toteutettavan kurssin.

Kurssialusta ja kurssin tarjoaja

Valitsin Future Learn -alustalla toteutettavan kurssin Web Science: How the Web is Changing the World, jonka järjestää Southamptonin yliopisto (Southamptonin MOOC-tarjontaa).

FutureLearn on The Open Universityn omistama yritys, jolla on noin 40 kumppaniyliopistoa eri puolilta maailmaa. Innostuin alustan selkeältä vaikuttavasta ulkoasusta ja siitä, että palvelu on vielä kehitysvaiheessa. FutureLearn oli minulle uusi nimi alustojen joukossa ja selkeästi etenemässä ja kehittymässä eteenpäin.

Kurssin aloittaminen

FutureLearn-alustalle piti rekisteröityä luomalla palveluun tili, mikä on kokemukseni mukaan poikkeus näiden massoja palvelevien alustojen joukossa. Suurin osa alustoista mahdollistaa rekisteröitymisen ainakin Google- tai Facebook-tilin avulla, mutta FutureLearnissa erillisen tilin luominen on ainakin tällä hetkellä ainoa vaihtoehto.

Palvelun tulossa olevia kursseja on helppo selata, ja kun kurssilistauksesta valitsee tarkasteltavaksi yksittäisen kurssin kuvauksen, voi kurssille liittyä helposti ”Join Now” -painiketta painamalla.

Ensituntuma kurssin etemiseen ja toimintaan

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että alustalla olevat kurssit on suunniteltu todella huolellisesti ja perusteellisesti. Esimerkiksi satunnaisesta kurssista Football: More than a Game löytyy videotraileri, kattava kuvaus opittavista asioista sekä viikkotason ohjelma sisältöineen.

Oman Web Science -kurssin alkukokemusten perusteella jokaisen viikon alkutavoitteet kuvataan perusteellisesti, opetusmateriaalit ja tehtävänannot alustetaan huolellisesti ja viikon lopuksi kerrataan huolellisesti, mitä viikko sisälsi ja mitä oli tarkoitus oppia.

Karkeasti kuvattuna viikko koostuu yksittäisistä tehtäväsivuista, joilla voi olla videoluento, tekstiä ja lisämateriaalia PDF-tiedostojen muodossa sekä linkkejä ulkopuoliseen aineistoon kuten YouTube-videoihin. Lisäksi tehtäväsivun yhtenä osana on keskusteluosio, jonne toisinaan kehoitetaan kirjoittamaan omia pohdintoja ja kommentoimaan muiden ajatuksia. Kommentteja tulee aika paljon, esimmäisellä viikolla yli 2600. Kun opiskelija on mielestään suorittanut tehtäväsivulla annetut tehtävät, merkitsee hän itse kyseisen osion suoritetuksi. Yleistä keskustelua ohjataan myös Twitteriin #FLwebsci -hashtagin alle.

Jos käyttäjän sähköposti-ilmoitukset ovat päällä, tulee kurssin vetäjiltä muistutusviesti viikon aluksi ja lopuksi kurssin etenemisestä. Ilmoituksen voi saada myös silloin, kun joku kommentoi omaa vastausta keskusteluosiossa.

Kielen vaikutus suoriutumiseen

Tietyt verkostoanalyysitermit olivat hieman haastavia, mutta olen pärjännyt varsin hyvin omalla kielitaidollani.